Näennäistä vai todellista kokemusasiantuntijuutta?

04.09.2019

Jonna Suhonen.
Jonna Suhonen.

Kokemusasiantuntijuus on nyt pinnalla. Olen siitä superinnoissani! Kokemusasiantuntijuutta, omakohtaiseen kokemukseen perustuvaa tietoa, hyödynnetään enenevässä määrin paitsi järjestöissä, myös julkisen sektorin kehittämistyössä. Puhtaasti järjestelmän tarpeista lähtevän ajattelun sijaan kunnissa palveluita kehitetään yhä enemmän yhdessä asiakkaiden kanssa. Palveluita suunniteltaessa tahdotaan tietää, millaista tukea asiakkaat todella haluavat ja tarvitsevat elääkseen omannäköistään hyvää elämää – vai tahdotaanko?

Tukiliiton Aarne ja Aune -hankkeen ensimmäiset kokemukset kokemusasiantuntijuuden vahvistamisesta julkisissa palveluissa ovat rohkaisevia. Olemme järjestäneet ryhmämuotoista valmistautumista ja tukea kokemuskehittäjänä toimimiseen Kuopiossa. Olemme myös tehneet kokemusasiantuntijuuden kokeiluja yhteistyössä kaupungin vammaispalveluiden kanssa. Ensimmäiseen kokemuskehittäjäryhmäämme osallistui viisi kuopiolaista aikuista vammaispalveluiden käyttäjää, jotka ovat kiinnostuneita vaikuttamisesta. Osallistujat pohtivat vammaispalveluiden, erityisesti päivätoiminnan, kehittämistä Kuopiossa. Ryhmä selvitti palvelunkäyttäjien kokemuksia laajemminkin, ja osallistui sitten kaupungin järjestämään palveluiden yhteiskehittämisen iltapäivään yhdessä viranhaltijoiden, päättäjien, vammaisneuvoston puheenjohtajan sekä muiden palvelunkäyttäjien kanssa.

Ennen yhteiskehittämisen iltapäivää kävimme vammaispalveluiden kehittämiskoordinaattorin kanssa hyviä keskusteluja siitä, kuinka tärkeää on, että kokemuskehittäjien esiin nostamilla ajatuksilla on oikeasti väliä. Merkitystä. Vaikutusta! Osallisuuden tunne ei riitä kokemusasiantuntijuuden tavoitteeksi, vaan kokemustiedolla on oltava myös aito käyttötarkoitus. Saatua tietoa täytyy voida hyödyntää palveluiden suunnittelussa, tietenkin jo ennen kuin päätökset naulataan.

Tätä kirjoittaessani en vielä tarkasti osaa kertoa teille, millaisia vaikutuksia Kuopion tilaisuudella ja ryhmän muulla toiminnalla käytännössä oli, koska moni asia on kesken. Tiedän kuitenkin, että koostetta kokemusasiantuntijoiden ajatuksista on tilaisuuden jälkeen käyty läpi niin päivätoiminnan ohjaajien kuin kehittämiskoordinaattorinkin palavereissa. Tiedän myös, että kaupunki koki yhteiskehittämisen hyödylliseksi, ja tilaisuus tulee saamaan jatkoa. Kokemusten arvostaminen ja jatkuvuus ovatkin vähimmäisperiaatteita, joita toivon kaikissa kokemusasiantuntijoiden aikaa ja osaamista hyödyntävissä prosesseissa noudatettavan.

Kuopion kokeilussa ja kokemusasiantuntijuudessa ylipäänsä on kyse myös yhdenvertaisuudesta. Aarne ja Aune -hanke on mukana Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) Arvokas-avustusohjelmassa. Arvokas-ohjelma rakentaa yhdenvertaisempaa Suomea, jossa jokaisella on mahdollisuus kokea olevansa merkityksellinen osa yhteisöä ja yhteiskuntaa.

Yksi kokemusasiantuntijoista totesi ryhmämme arviointikeskustelussa näin: ”Olen oppinut kärsivällisyyttä, rohkeutta ja päättäväisyyttä. Olen oivaltanut, että emme tee tätä vain itsemme takia. Saamme asiat kuulumaan ja asioita eteenpäin.”

Minusta kommentissa kiteytyy paljon merkityksellisyyden kokemuksesta, yhdenvertaisuudestakin. Parhaimmillaan kokemusasiantuntijuuden yksilöllinen merkitys on voimaantumisessa ja oman kansalaisuuden vahvistumisessa. Mahdollisuudessa käyttää kansalaisoikeuttaan osallistua ja vaikuttaa, myös muiden samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien puolesta. Ja jos samalla palveluiden järjestäjien ymmärrys tarpeista lisääntyy ja konkretisoituu toiminnan tasolle, vaikuttaminen muuttuu näennäisestä todelliseksi.

Meillä Tukiliitossa arvostetaan ja hyödynnetään kokemusasiantuntijuutta toki yksittäistä hanketta laajemminkin. Myös meidän on otettava näennäisosallistumisen riski vakavasti. Järjestössäkään kokemusasiantuntijuus ei saa tarkoittaa kiintiökokemusasiantuntijaa kuuntelemassa kehittämistilaisuuksissa. Olemmekin pohtineet yhdessä, miksi meidän järjestössämme on kokemusasiantuntijoita, ja miksi he ovat juuri niissä tehtävissä ja rooleissa, joissa ovat. Kokemusasiantuntijuuden kehittäminen on otettu osaksi toimintaa ja kokemusasiantuntijuuden yhteistä tutkimista aiotaan jatkaa. Esimerkiksi Tukiliiton Vahvistu vanhempana -hankkeessa on toiminut oma kokemusasiantuntijatiimi tammikuusta 2017 alkaen. Aiheesta on tehty toisen STEA-rahoitteisen perheiden eriarvoisuutta vähentävän Kaikille eväät elämään -avustusohjelman ja Lastensuojelun Keskusliiton toimesta video.

Itse haluan oppia luopumaan yhä enemmän omasta tietämisestäni työntekijänä ja tukemaan niiden sanoman vahvistumista, joiden äänessä kuuluu elämä.

Jonna Suhonen: Osallisuuden tunne ei riitä #kokemusasiantuntijuus’n tavoitteeksi, vaan #kokemustieto’lla on oltava aito käyttötarkoitus. #osallisuus #sinäoletarvokas

* Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Aarne ja Aune -hankkeessa.

* Tekstissä on hyödynnetty YTT Taina Meriluodon Arvokas-ohjelman koulutuksessa esittämiä arvokkaita ajatuksia kokemusasiantuntijuudesta. Voit tutustua Meriluodon englanninkieliseen väitöskirjaan aiheesta: ’Making experts-by-experience – Governmental ethnography of participatory initiatives in Finnish social welfare organisations’: jyx.jyu.fi/handle/123456789/60096

 

Video: Mitä kokemusasiantuntijuus on? (9:35 min)