Annetaanhan aikaa ja tilaa kommunikaatiolle

Milloin viimeksi pysähdyit miettimään, miten saisit asiasi sanottua, kun tuntuu ettei vastapuoli ymmärtänyt sinua lainkaan? Milloin tunsit turhautumista siitä, että ulosantisi oli liian hidasta ja keskustelukumppanisi ei jaksanut kiireessään kuunnella asiaasi loppuun? Entä milloin viimeksi näit keskustelukumppanisi silmistä ja niiden liikkeestä, ettei hän ymmärtänyt sinua lainkaan? Hän vain teeskenteli kohteliaasti ymmärtäneensä, kun ei kehdannut viipyvän ja epäselvän puheesi vuoksi kysyä uudestaan mitä tarkoitit. Milloin tunsit keskustelukumppanisi vaivaantuvan selkeästi kommunikaatiotapasi tähden? Oletko ikinä kokenut vastaavaa? Onko lähipiirissäsi ihmisiä, joiden tiedät kokeneen vastaavaa?

Tunnistamme jokainen itsessämme sen sisäisen lapsen, jota välillä kiukuttaa, kun koemme tulleemme väärinymmärretyksi omassa arjessamme tai ihmissuhteissamme. Kokemus vastavuoroisuudesta, valinnoista ja kuulluksi tulemisesta, mikä tunne! Kommunikaatio tuo tärkeyden, osallisuuden, yhteenkuuluvuuden ja tyytyväisyyden tunteen, kun kerrot mielipiteesi ja syntyy keskustelua. Olet aktiivinen toimija omassa elämässäsi ja pystyt ilmaisemaan mielipiteesi ja saat sanottua asiasi.

Meillä kaikilla on perustavanlaatuinen tarve tulla kuulluksi ja ymmärretyksi juuri sellaisina kuin olemme, kallisarvoisina omina itsenämme. #kommunikaatio #osallisuus

Kommunikaatio alkaa vastasyntyneen lapsen ensiparkaisusta ja muuttuu ikäkausien mukana kehityksen edetessä. Polku on jokaisella yksilöllinen. Itku, nauru, yninät, merkitsevät katseet (tahdon tuon/tuota), osoitus sormella, kun sanoja ei vielä ole. Kuvilla kertominen alkaa huomaamatta satukirjojen muodossa. Kommunikaation monimuotoisuutta ovat myös fasilitointi (kuurosokeat), hipaisu puolison tai lapsen poskeen, silitys selkään, hymy, hyväksyvä nyökkäys ja kehu, kun pienokainen oppii uutta. Merkitsevä katse. Pienet eleet.

Malikkeen aikuistoiminta on oiva ikkuna valtakunnallisesti tarkastella tilannetta ja katsella kenttää ”kommunikaatio”-lasien läpi. Asiakasryhmänämme aikuispuolella ovat aikuiset, jotka tarvitsevat toista ihmistä päivittäisissä toiminnoissaan apuvälineen lisäksi. Tämä koskee myös kommunikaatiota.

Ajanpuute sivuttaa helposti jokaisen oikeuden tulla kuulluksi ja oikeuden ilmaista oma tahto. Hyväntahtoinen hoiva suoritetaan rutiinilla henkilöltä kysymättä. Käytetään valtaa ohi toimijan. Tuetun asumisen palveluyksikössä saattaa asukkaalla olla kommunikaatioväline olemassa, mutta yksikön kiireen myötä ovat kommunikaatiokansiot tai -laiteet jääneet unholaan ja toisinaan henkilökuntaa ei edes tiedä niiden olemassaolosta. Kenttä on murrosvaiheessa Suomen ratifioitua YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen. YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen sisällön ymmärrys kommunikaation näkökulmasta on juurrutettava kentällä toimivien ammattilaisten selkäytimeen samoin kuin päivittäinen hoiva on heillä osaamisessa. Henkilökunnalle ja asumisyksiköiden asukkaille pitäisi taata ennen kaikkea koulutusta eri kommunikaatiomenetelmiin sekä tarpeeksi aikaa, kiireettömään kommunikaatio -hetkeen, jokaisen oman toimijuuden varmistamiseksi. Näemme haastavia tilanteita asiakkaiden kommunikaation tiimoilta ja pyrimme aina auttamaan yksilöä ja hänen välitöntä lähipiiriään eteenpäin konsultoiden seuraavaa askelta, jotta kommunikaatioasiat etenisivät.  Joskus teemme kommunikaatiokansion yksikköön, jotta henkilöstö saa työkaluja ja tukea asukkaiden kommunikaatiohaasteisiin.

Malikkeen yhteishankkeissa aikuistoiminnassa pyrimme tukemaan osallistuvaa aikuista omiin valintoihin, omassa elämässään. Tuki alkaa yhteistoiminnan suunnittelupäivästä ja kestää koko prosessin ajan toimintapäivän loppuun saakka. Ei ole liian pientä valintaa osallistaa sekä vahvistaa yksilön omaa toimijuutta. Monesti huomaamme esimerkiksi suunnittelupäivien yhteydessä, että osallistujan on vaikea kylmiltään lähteä tekemään omia valintoja mielekkään tekemisen suhteen. Kannustamme osallistujaa tilanteessa, joka saattaa hänelle olla kovin uusi. Mukana ovat myös kuvavalintakortit teemoista, joiden äärellä olemme. Kyllä ja Ei -korteilla pääsee alkuun. Täsmäkysymyksillä ja eri kommunikaatiomenetelmillä saat vastauksen, jos tilanne on tarpeeksi rauhallinen. Nämä ovat tärkeitä ja hauraita hetkiä. Tunnelman pitää olla kiireetön.

Osallistuja itse valitsee kumman tai minkä toimintavälineen tahtoo testiin tai päiväksi retkelle käyttöön. Valinnan vaikeus on monesti käsin kosketeltava. Osallistuja hakee valinnan vaikeassa tilanteessa katseellaan tukea läsnäolevasta henkilökunnasta. Jos henkilökunnan jäsen on tottunut tekemään hyväntahtoisuuttaan valintoja osallistujan puolesta, niin pääsemme väliin kannustamaan, että osallistuja tekee nyt itse kommunikoiden valinnan. Se saattaa kestää, mutta se on ehdoton tavoite. Ajatusmaailmaan pitää saada istutettua jokaisen oma toimijuus ja osallisuus, jotka tulevat omien valintojen ja kommunikaation kautta. Vanhat ajatusmallit pitää päivittää. Toivomme toimintamme juurruttavan uusia hyviä käytänteitä yksiköiden ja yhteistyötahojemme arkeen.

Osallisuus ja osallistuminen yhteiskuntaan. Oman näköinen elämä. Hyvä elämänlaatu. Oman elämän toimijuus, omat valinnat. Näitä asioita toimiva ja kiireetön kommunikaatio mahdollistaa jokaisen elämässä.