Apu- ja toimintavälineen hankinta: miten toimia ja mitä huomioida?

Malikkeella on parhaillaan menossa kampanja, jonka aikana ei peritä välinevuokria toimintavälinevuokrauksista. Tavoitteena on tukea poikkeusoloissa vaikeasti vammaisten henkilöiden ulkoilua ja luonnossa liikkumista sekä toimintakyvyn ylläpitoa ajalla, jolloin ei voida järjestää kursseja ja tapahtumia. Välineille on ollut paljon tarvetta ja ne ovat lähteneet vauhdikkaasti liikenteeseen. Luonnon merkitys on korostunut, eikä pyörätuolilla välttämättä pääse liikkumaan edes lähiympäristöissä, metsäreiteistä puhumattakaan.

Apu- ja toimintavälineitä voi hakea useiden eri lakien nojalla

Kun apu- ja toimintavälineiden hankkiminen tulee ajankohtaiseksi, on hyvä perehtyä hankintaa koskevaan ja tukevaan lainsäädäntöön. Vammaiselle henkilölle voidaan hakea apuvälinettä useiden eri lakien nojalla. Samanlaisia apuvälineitä voidaan myöntää terveydenhuoltolain ja vammaispalvelulain nojalla.

Esimerkiksi monia liikkumisen apuvälineitä, kuten ulkoiluun soveltuvia rattaita ja pyörätuoleja tai erilaisia polkupyöriä pidetään usein harrastusvälineinä, mutta toisaalta niillä voi olla merkittävä vaikutus käyttäjien toimintakyvyn säilymiseen ja paranemiseen tai päivittäisistä toiminnoista kuten kauppa- ja asiointimatkoista suoriutumiseen.

Jos omassa asuinympäristössä on sorateitä tai talvisin auraamattomia teitä, ei pihassa liikkuminenkaan ole välttämättä mahdollista pyörätuolin avulla.

Ennen päätöstä toimintavälineen hankkimisesta, on tärkeää päästä katsomaan ja testaamaan sitä käytännössä. Välineitä voi testata Malikkeen vuokraamotoiminnan kautta. . Apu- ja toimintavälineopas esittelee välineitä, joiden käytöstä Malikkeessa on laaja kokemus vaikeasti vammaisten lasten ja aikuisten kanssa.

Apu- ja toimintavälineen hankinnan askeleet

1. Testaa välineen soveltuvuutta kotiympäristössä.

1. Dokumentoi (kirjaa, valokuvaa, videokuvaa) kokemukset ja tarvittavat lisätuet ja -varusteet perusteluiksi.

1. Arvioi välineen tarvetta ja hyötyä yhdessä oman fysio- tai toimintaterapeutin kanssa, joka voi tehdä suosituksen välineen hankinnasta.

1. Varmista, että apuvälinetarve tulee kirjatuksi palvelu- ja kuntoutussuunnitelmaan.

1. Pyydä suositus myös hoitavalta lääkäriltä.

1. Selvitä mahdollinen maksajataho (terveydenhuolto, sosiaalitoimi, opetuksen järjestäjä, Kela, vakuutusyhtiö).

1. Tee hakemus kirjallisena ja varmista, että saat myös päätöksen kirjallisena. Tästä on apua, jos joudut hakemaan muutosta päätökseen.

Apua oikeusturva-asioissa voi saada potilas- tai sosiaaliasiamieheltä ja myös esimerkiksi vammaisjärjestöjen neuvontapalveluista.

Kehitysvammaisten Tukiliiton lakineuvontapalvelu antaa tietoa, tukea ja ohjausta oikeuksiin ja palveluihin liittyvissä asioissa

 

Apuvälineitä terveydenhuollosta 

Terveydenhuollosta myönnetään lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä henkilölle, jonka sairaus, vamma tai kehitysviivästymä heikentää hänen toimintakykyään ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään. Apuvälineen tulee edistää henkilön kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa tai ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä.

Terveydenhuollossa on käytössä apuvälineiden luovutusperusteet -opas, jolla ohjataan apuvälineiden luovuttamista. Opas on lakia ja asetusta alempitasoinen eikä luovutusperusteilla voida sulkea pois minkään CE-merkityn apuvälineen luovuttamista, kun asetuksen mukaiset kriteerit täyttyvät.

Apuvälineen tarpeesta tulee aina tehdä yksilöllinen arviointi ja myöntää apuväline aina silloin, kun asiakkaalla on apuvälineasetuksen mukainen tarve apuvälineelle. Mitään apuvälinettä ei saa rajata kokonaan pois palvelun piiristä tai tietyn asiakasryhmän ulottumattomiin. Laki velvoittaa apuvälineyksiköitä tekemään yksilöllisiä ratkaisuja, huomioiden asiakkaan toimintakyky, elinympäristö ja elämäntilanne.

Jos saat kielteisen päätöksen, toimi näin:

• Pyri neuvottelemaan päätöksen antajan kanssa.
• Tee päätöksestä kirjallinen muistutus apuvälinepalvelusta vastaavan yksikön johtajalle.
• Tee kantelu aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle.
• Vie päätös hallintoriita-asiana hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.

 

Apuvälineitä vammaispalveluista

Muuta kuin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinettä voi hakea kunnan sosiaalitoimesta vammaispalvelulain ja -asetuksen perusteella mm. henkilökohtaiseen suoriutumiseen kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Tällaisiin apuvälineisiin kuuluvat esimerkiksi harrastusvälineet.

Apuvälineen kustannuksista korvataan vammaispalveluasetuksen perusteella puolet välineen hankintahinnasta, mutta mahdolliset vamman vuoksi välineeseen välttämättä tarvittavat muutostyöt korvataan lähtökohtaisesti kokonaan.

Kunta voi myös lainata asiakkaalle apuvälineen, mikä voi käytännössä olla asiakkaan kannalta hyvä ratkaisu, sillä silloin saattaa esimerkiksi olla helpompaa vaihtaa väline toiseen tarpeiden muuttuessa.

Jos saat kielteisen päätöksen, toimi näin:

• Pyri neuvottelemaan asiasta siitä vastuussa olevan viranomaisen kanssa.
• Hae päätökseen muutosta päätökseen liitetyn muutoksenhakuosoituksen mukaisesti.

 

Apuvälineitä kehitysvammalain ja perusopetuslain nojalla

Jos hakijalla on kehitysvamma, hänellä voi olla mahdollisuus saada tarvitsemansa apuväline vammaispalvelulakiin nähden toissijaisen kehitysvammalain nojalla, jos hän ei sitä muun lain perusteella saa, ja yksilöllinen tarve apuvälineelle on osoitettavissa.

Jos saat kielteisen päätöksen, voit:

• Pyrkiä neuvottelemaan asiasta vastuussa olevan viranomaisen kanssa.
• Hakea päätökseen muutosta tavalla, jolla päätöksessä ohjeistetaan.

Opetukseen osallistumisen edellyttämät erityiset apuvälineet tulee perusopetuslain nojalla saada opetustoimelta. Apuvälineet kirjataan oppilaan erityisen tuen päätökseen.

Jos saat kielteisen päätöksen, voit:

• Ensisijaisesti neuvotella palvelusta vastuussa olevan tahon kanssa.
• Hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Huom! Vammainen ihminen voi saada apuvälineitä myös nojaten lakiin ammatillisesta koulutuksesta sekä vakuutuksen perusteella, TE-hallinnosta tai ammatillisena tai harkinnanvaraisena kuntoutuksena Kelasta.

 

 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimus velvoittaa

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimus on Suomessa voimassa laintasoisena ja se velvoittaa päätöksentekijöitä. Sen artiklat eivät ole toiveita, vaan määräyksiä siitä, kuinka tulee toimia kohti vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuta, osallisuuta ja itsemääräämisoikeuta.

Sopimus myös velvoittaa Suomea edistämään vammaisille ihmisille tarkoitettujen kuntoutukseen liittyvien apuvälineiden ja apuvälineteknologian saatavuutta, tuntemusta ja käyttöä.