Uusi vammaispalvelulaki eduskunnan käsittelyyn

27.09.2018

Uuden vammaispalvelulain on tarkoitus turvata vammaisille henkilöille yksilöllisen tarpeen mukaiset palvelut.

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa, että hallitus antoi uudesta vammaispalvelulaista esityksen eduskunnalle 27.9.2018.

  • Vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki on tarkoitus yhdistää yhdeksi vammaisten henkilöiden sosiaalihuollon erityispalveluja koskevaksi laiksi.
  • Uusi laki turvaisi riittävät ja sopivat palvelut yhdenvertaisesti kaikille vammaisille henkilöille sekä vahvistaisi vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta.
  • Lailla toteutettaisiin YK:n vammaissopimuksen ja lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteita.

Lue uudesta vammaispalvelulaista selkokielellä.

 

Diagnoosi ei ole peruste palvelujen saamiselle

Uusi vammaispalvelulaki turvaa erityispalvelut vammaiselle henkilölle yksilöllisten tarpeiden mukaan, jos muuhun lakiin perustuvat palvelut eivät olisi riittäviä tai sopivia. Esityksen mukaan vammaispalveluja saavat henkilöt, jotka tarvitsevat välttämättä ja toistuvasti apua tai tukea vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen toimintarajoitteen takia. Diagnoosi ei olisi peruste palvelujen saamiselle.

Uudessa laissa painotetaan vammaisen henkilön osallistumista ja osallisuutta, kun palvelujen tarvetta arvioidaan, palveluja suunnitellaan ja toteutetaan. Sääntelyssä on otettu huomioon lapsia ja nuoria koskevat erityiset tarpeet.

Lue lisää STM:n tiedotteesta sivulta:
stm.fi

Mitä ovat palvelut, joista laissa säädettäisiin?

Esityksen mukaan vammaisilla henkilöillä säilyy oikeus nykyisenkaltaisiin palveluihin, kuten oikeus asumisen tukeen, henkilökohtaiseen apuun ja liikkumisen tukeen. Muita yksilöllisiä palveluja ovat esimerkiksi valmennus ja tuki sekä lyhytaikainen huolenpito, jotka mahdollistavat monipuolisen tuen vammaisille henkilöille. Vammaispalvelut olisivat edelleen maksuttomia.

Lailla turvataan oikeus seuraaviin palveluihin:

1) valmennus ja tuki;
2) henkilökohtainen apu;
3) asumisen tuki;
4) tuki esteettömään asumiseen;
5) lyhytaikainen huolenpito;
6) päiväaikainen toiminta;
7) liikkumisen tuki.

Vammaisella henkilöllä olisi näihin palveluihin subjektiivinen oikeus eli palvelut on järjestettävä silloin, kun vammainen henkilö täyttää laissa olevat kriteerit palvelun myöntämiselle. Lisäksi määrärahojen puitteissa vammainen henkilö voi saada laissa tarkoitettua taloudellista tukea tai muita tarvittavia palveluja.

Lue lisää STM:n sivulta:
Usein kysyttyä vammaislainsäädännön uudistuksesta

 

Uusi vammaispalvelulaki turvaa erityispalvelut vammaiselle henkilölle yksilöllisten tarpeiden mukaan, jos muuhun lakiin perustuvat palvelut eivät olisi riittäviä tai sopivia. #vammaispalvelulaki #vammaispalvelut