Työstä pitää saada palkkaa

Satu Vesanen teki monta vuotta töitä ilman kunnon korvausta. Palkkatöihin pääseminen onnistui valmentajan avulla. Siisti homma!

Ylöjärvellä asuva Satu Vesanen
työskentelee siivoojana.
Hän huolehtii paikkojen puhtaudesta
Mikkolan työtuvassa ja
päivätoimintakeskus Tuulikellossa.

Nykyään Satu saa työstä
samansuuruista palkkaa kuin
muutkin ihmiset, jotka työskentelevät
Ylöjärven kaupungin siivouspalveluissa.
Hänellä on myös oikeus palkkaan
sairauspäivien ja vuosilomien aikana.
Lisäksi Sadun palkka kartuttaa
hänen eläkettään.

Aiemmin Satu oli monta vuotta
avotyössä vanhusten palvelukodissa.
Silloin hän sai koko 6 tunnin työpäivästä
korvaukseksi ainoastaan 9 euron työosuusrahan.
Sairaus- ja lomapäiviltä korvausta
ei tullut lainkaan, eikä eläkettä kertynyt.

– Tein palvelukodissa
ihan samoja hommia kuin muutkin.
Autoin vanhuksia esimerkiksi syömisessä ja pesulla.
Silti työkaverit tienasivat tunnissa
yhtä paljon kuin minä koko päivänä,
Satu Vesanen kertoo.

Epätasa-arvo harmittaa

Satu sanoo, että vanhassa työssä
huonosta korvauksesta tuli
usein paha mieli.

− Koko ajan takaraivossa painoi tieto,
ettei tämä ole ihan reilua.
Silti alistuin tilanteeseen
ja ajattelin, että näillä mennään,
Satu sanoo.

Muutos tapahtui kaksi vuotta sitten.
Ylöjärven kaupungissa
tehtiin vuonna 2018 päätös,
että mahdollisimman moni
kehitysvammainen kuntalainen
yritetään saada oikeisiin palkkatöihin.

Satu Vesaseltakin kysyttiin,
haluaisiko hän saada oman työhönvalmentajan
ja kokeilla uusia töitä.
Siivoustoimessa oli sattumalta
samaan aikaan paikka auki,
ja Satu sain sen.

Valmentaja Pia Torvinen
oli Sadun seurana muutaman viikon
harjoittelemassa siivoamista.
Sadulla on hoiva-avustajan tutkinto,
johon kuuluu jonkin verran
puhtaanapidon opiskelua.
Paljon asioita piti silti opetella aivan alusta.

Sadun mielestä vaikeinta
oli oppia käyttämään lattiakonetta.
Se on iso laite, jolla
ammattilaiset pesevät ja kiillottavat lattioita.

– Kerran koneesta valuivat vedet maahan.
Meitä valmentajani Pian kanssa se vain nauratti.
Nyt koneen käyttäminen tuntuu
jo ihan helpolta, Satu sanoo.

Tuntuu tuloissa

Eniten palkkatöihin pääseminen
vaikutti Sadun mukaan omaan talouteen.
– Asumistuki pieneni,
kun aloin saada palkkaa.
Vaikka asumistuki pieneeni,
silti nykyään kuukaudessa
jää käteen noin sata euroa enemmän
kuin ennen, hän kertoo.

Työnteko myös tuntuu erilaiselta,
kun on virallisesti samassa asemassa
kaikkien muiden kanssa.
Sadun mukaan avotöissä
joutui usein miettimään,
kuuluuko oikeasti porukkaan.

Myös vastuuta on tullut lisää.
Nykyään Satu miettii itse,
mitä yhden työvuoron aikana ehtii tehdä.

– Joskus suunnitelmat voivat muuttua,
jos vaikka vessa onkin tavallista likaisempi.
Mutta sitten vaan jatketaan
seuraavana päivänä siitä,
mihin hommat jäivät.

Satu Vesanen arvelee,
että hän ei olisi yksin uskaltautunut
vaihtamaan palkkatöihin.
Työhönvalmentajan tuki oli välttämätöntä.

– Työhönvalmentajia kehitysvammaisille ihmisille
pitäisi saada paljon lisää.
Minuakin jännitti mennä uuteen työhön,
mutta onneksi uskalsin, Satu sanoo.

Asenne ratkaisee

Mikkolan työtuvan vastaava ohjaaja
Piia Raittinen uskoo, että
tulevaisuudessa yhä useampi
kehitysvammainen ihminen
on Sadun tavoin palkkatöissä.

– Meidän ohjaajien asenne
vaikuttaa tosi paljon.
Täällä Ylöjärvellä päätettiin
niin sanotusti räjäyttää koko vanha työtoiminta
ja miettiä asiat ihan uusiksi.
Kaikki sanoivat, että
jotain tällaista oli odotettukin.

Piia Raittisen mukaan
kyse on ihmisoikeuksista.
Ei ole oikein, että kaikki
eivät saa palkkaa tekemästään työstä.

− Satukin teki
todella tärkeää työtä monta vuotta
ilman kunnollista korvausta.

Piia Raittinen muistuttaa,
etteivät kaikki vammaiset ihmiset
välttämättä edes halua palkkatyötä.
Mahdollisuus siihen pitäisi silti olla.

Satu ja Piia kannustavat kaikkia
tarttumaan tilaisuuteen,
jos työhönvalmennusta on tarjolla.
− Kannattaa kokeilla rohkeasti
ja ottaa vähän riskiäkin.

 

Juttu on julkaistaan selkolehti Leijassa elokuussa.
Tutustu selkolehti Leijaan.
Linkki avautuu Issuu-palveluun.

Haastattelu on tehty maaliskuussa 2020 ennen koronaviruksen aiheuttamaa poikkeusaikaa.