Sisarukset toisiaan varten
Felipe ja Johanna Kylmänen juoksevat kovaa – ja yhdessä. Elämä kuljettaa ja tilanteet muuttuvat, mutta sisarukset tukevat toisiaan.
Felipe ja Johanna Kylmänen saapuivat Kolumbiasta Suomen Raisioon vuonna 2010, seitsemän- ja kahdeksanvuotiaina. Molempien lahjakkuus pikajuoksijana tuli ilmi jo varhain, ja molemmat ovat kilpailleet kansallisella huipulla omissa sarjoissaan.
Kesällä 2020 Felipe juoksi sekä 100 metrin että 200 metrin Suomen ennätykset kehitysvammaisten T20-luokassa. Hän paranteli yli 30 vuotta vanhan satasen ennätyksen aikaan 11,86 sekuntia ja 14 vuotta vanhan 200 metrin ennätyksen aikaan 24,94. Kansainvälisestikin merkittävien suoritusten arvoa nostaa se, että tuolloin 17-vuotias Felipe kilpaili vasta ensimmäistä kauttaan.
Felipen isosisko Johanna on kilpaillut taajaan sekä Suomessa että ulkomailla. Raision Kuulaa edustava juoksijalahjakkuus saavutti pronssia satasen pikamatkalla Kalevan kisoissa viime kesänä. Edustuspaikat heltisivät nuorten maailmanmestaruuskisoihin Nairobiin ja Suomi–Ruotsi-maaotteluun aikuisten sarjaan. Aiemmin Johanna on ollut maaottelussa mukana viestijoukkueessa, nyt myös yksilökilpailussa.
Tapasimme Turussa Kupittaan urheiluhallissa, joka on yksi Johannan harjoittelupaikoista. Tällä kertaa aikataulua raamittaa se, että perhe on lähdössä samana iltana syysloman viettoon Tukholmaan. Mukaan juttutuokioon ehtii kuitenkin myös molempia sisaruksia valmentava isä, Ari Kylmänen.
Nykyisin sisarusten elämään mahtuu muutakin kuin urheilua.
Opintoja ja urheiluelämää
Johanna opiskelee Turun ammatti-instituutissa ja on valmistumassa lähihoitajaksi keväällä 2022.
”Koulun jälkeen haluaisin keskittyä urheiluun sataprosenttisesti, pitää välivuoden töistä. Pikajuoksu on kovatasoinen laji, mutta tavoitteeni on pärjätä mahdollisimman hyvin ja päästä jonain päivänä olympialaisiin”, Johanna kertoo.
Harjoittelu on monipuolista. ”Tässä ei harjoitella pelkästään nopeutta, vaan myös voimaa ja lihaskuntoa.”
Felipen tilanne on urheilun osalta hieman muuttunut. Nuori mies ei tällä hetkellä harjoittele tai kilpaile, vaan haluaa keskittyä vapaa-ajallaan esimerkiksi kuntosaliharjoitteluun tai musiikkiin, elokuviin ja peleihin. Aiemmin hän harrasti myös jalkapalloa ja karatea. Päivisin hän opiskelee toimitilahuoltajaksi Spesian ammattiopistossa Turussa.
Johanna ja Felipe täydentävät puheessa toisiaan. Johanna auttaa Felipeä vastaamisessa tarpeen mukaan, ja sisarukset vastailevat kysymyksiin yhdessä. Felipen musiikkimakua Johanna tarkentaa kertomalla, että veli kuuntelee esimerkiksi suomalaista rap-musiikkia.
Johannan mielestä elämässä tärkeintä on perhe, urheilu ja terveys. Felipen listalta löytyvät sukulaiset, joulu, joulumusiikki ja lumi.
Yhteinen kiinnostuksen kohde on ehdottomasti ruoka ja erityisesti kansainvälinen keittiö. Kiinalainen ruoka on yksi yhteisistä suosikeista.
Sinnikäs pikkuveli
Johanna ja Felipe tulivat osaksi Ari Kylmäsen ja Hanna Girsin perhettä 11 vuotta sitten. Ari ja Hanna viettivät Kolumbiassa viisi viikkoa, tutustuivat lapsiin ja saivat viralliset adoptiopaperit kuntoon. Kolumbialaisen lastenkodin jälkeen sisarukset saivat uuden kodin Raisiosta, jossa koulunkäynti alkoi suomen kieltä harjoittelevien lasten ryhmässä.
Lastenkodista saatujen tietojen mukaan Felipellä oli kehityksen viivästymä. Varsinainen kehitysvammadiagnoosi tehtiin Suomessa, ja Felipe on saanut koulunkäyntiin erityistä tukea.
”Felipen vahvuus on tekeminen. Hän on jo pienenä aina ollut motorisesti lahjakas. Oppimisen vaikeudet eivät tämän vuoksi olleet tulleet niin selvästi esiin”, Ari-isä kertoo.
Uudet tilanteet jännittävät ja vaativat tarkkaa keskustelua etukäteen. Mutta kun tilanne on käsillä, kuten vaikkapa haastattelu, Felipen suhtautuminen on jo luontevaa.
Felipen sinnikkyys ei kohdistu asioihin, jotka eivät yksinkertaisesti kiinnosta – kuten tällä hetkellä esimerkiksi urheilutulosten parantamiseen vaadittaviin harjoitteluun. Elämästä löytyy kuitenkin asioita, jotka saavat laittamaan parastaan.
Haastattelun jälkeen nuori mies lähtee ajamaan Raisioon, itse. Ajokortin hän sai taskuunsa loppukesästä, sisulla ja puurtamisella.
”Kuudennella kerralla teoriakoe meni vihdoin läpi. Ja kyllä sitä oli yhdessä katsottu ja harjoiteltu”, sanoo Ari.
Hyvää yötä espanjaksi
Adoptio ulkomailta on pitkä prosessi. Ari Kylmänen muistaa hyvin hetken, kun ”lapsiesitys” eli tieto mahdollisesta adoptiolapsesta – tässä tapauksessa sisaruksista – saapui. Siinä vaiheessa olisi ollut vielä mahdollisuus kieltäytyä ja jäädä odottamaan seuraavaa lapsiesitystä.
”On se tunteita herättävää. Siinä on tietoja lapsista, kuvia mukana. Kuka siinä osaisi sanoa, että ei käy.”
Sisarukset juttelevat suomeksi, mutta espanjaksi saatetaan toivottaa hyvää yötä. Ensimmäinen kotimaa kuitenkin kiinnostaa, ja vierailulla olisi mukava käydä.
Ari arvelee, että Johanna saattaa veljensä kanssa toimiessaan hyötyä myös lähihoitajan ammattitaidosta. Toisaalta sisaruus on voinut antaa hyviä eväitä ammattiin.
Felipe taas on aina suhtautunut Johannaan suojelevasti.
”Kyllä he ovat toisiaan varten.”
Artikkeli on julkaistu myös Tukiviestin rakkausteemanumerossa 4 / 2021.