Osallisuus alkaa pienistä valinnoista

Unelmien toimintapäivässä Hollolassa toteutettiin mahdollisimman monta haavetta ja omaa valintaa. Toimintavälineet voivat olla yksi keino vahvistaa ihmisten toimijuutta.

Mitä tarkoittavat osallisuus ja toimijuus? Miten ne voisivat toteutua laajaa tukea tarvitsevien kehitysvammaisten ihmisten arjessa?

Näitä kysymyksiä pohdittiin tarkasti hollolalaisessa Salpakankaan palvelukodissa viime keväänä, kun Salpakangas osallistui uuden Liikettä päivääni – tukea omiin valintoihin -toimintamallin pilotointiin.

Suunnittelutyö huipentui huhtikuisena retkipäivänä Parinpellon leirikeskuksen laavulla. Yhteen päivään oli mahdutettu mahdollisimman monta Salpakankaan asukkaiden toivomaa asiaa. Muun muassa tällaisia haaveita oli yhdessä merkitty muistiin: Rauno Kärkkäisen suosikkipuuhaa on ulkoilla luonnossa kuunnellen halkojen hakkaamista ja nuotiotulen rätinää. Kimmo Piipponen pitää yli kaiken koirista. Seppo Kiljunen puolestaan rakastaa hyvää kahvia ja metsässä liikkumista. Sinikka Ylösen täydelliseen päivään kuuluu ehdottomasti pitsan syömistä. Minna Kotka taas haaveilee muusikko Konsta Hietasen tapaamisesta.

Retkipäivän luultavasti isoin yllätys koettiinkin, kun Hietanen asteli laavulle metsäpolkua pitkin kitara kainalossaan. ”Onko hyvä fiilis? Lauletaanko vähän yhdessä”, hän kysyi ja aloitti akustisen keikkansa.

Myös päivän kaikki muut ohjelmanumerot olivat suoraan Salpakankaan asukkaiden toivelistalta. Retkikamiinoiden lämmössä kypsyivät pitsat kunkin lempitäytteillä, ja päälle juotiin nokipannukahvit. Kilttejä kaverikoiria pääsivät silittelemään kaikki halukkaat.

Viereisen Vesijärven jäällä nautittiin vauhdista ja kevätluonnosta Malikkeen toimintavälineiden kyydissä. Esimerkiksi hiihtokelkat ja maastovälineet ihastuttivat sekä Salpakankaan asukkaita että henkilökuntaa. ”Tämä oli varmasti päivä asukkaidemme mieleen”, ohjaaja SannaPulkkinen tuumi.

Vaihtoehdot sanoitettava

Liikettä päivääni -toimintamallin avulla Malike ja Kehitysvammaisten Tukiliiton osallisuustiimi etsivät tapoja toteuttaa laajaa tukea tarvitsevien kehitysvammaisten ihmisten osallisuutta.

”Vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeudesta puhutaan yhteiskunnassa yhä laajemmin. Tämä keskustelu ei kuitenkaan ole oikein yltänyt eniten tukea tarvitseviin ihmisiin. Heidän palveluissaan vallitsee yhä vahva hoidon ja huolenpidon perinne”, asiantuntija Kari Vuorenpää Tukiliiton osallisuustiimistä kertoo.

Suunnittelija Pia Mölsän mukaan osallisuus on siirtymistä kohteesta toimijaksi. Osallisuuden toteutuessa ihmisellä erilaisia mahdollisuuksia, joista hän saa valita. ”Tämä edellyttää sanoittamista. Ihmisille on kerrottava selkeästi ja riittävän monta kertaa heidän vaihtoehdoistaan ja myös niiden seurauksista. Valinnanvapauden mukana nimittäin seuraa myös vastuu omista päätöksistä”. Pia Mölsä sanoo.

Suunnittelija Johanna Sakko Malikkeesta näkee, että toimintavälineet ovat yksi keino muiden joukossa vahvistaa toimijuutta. ”Toimintavälineiden tarkoituksenahan nimenomaan on mahdollistaa asioita, jotka ovat tärkeitä ihmisille itselleen. Lisäksi tarvitaan tietysti paljon muita tapoja”, Johanna Sakko toteaa.

Alkuun unelmakartoista

Salpakankaan palvelukodissa Liikettä päivääni -toimintamalliin tutustuminen aloitettiin tekemällä jokaisen asukkaan oma unelmakartta. He keräsivät karttoihin ohjaajien avustamina itselleen iloa tuottavia ja tärkeitä asioita.

Salpakankaan asukkaista vain osa kommunikoi puhumalla, joten digitaaliseen muotoon kootuissa unelmakartoissa hyödynnettiin runsaasti kuvaa, ääntä ja videota. Moni oli valinnut mukaan esimerkiksi mieluisia YouTube-klippejä.

Seuraavaksi pidettiin asukkaiden ja henkilökunnan suunnittelupäivä yhdessä Malikkeen ja Tukiliiton osallisuustiimin kanssa. Päivän aloitti ohjaajille suunnattu luento- ja keskustelutuokio, jossa pohdittiin osallisuuden käsitettä.

Tämän jälkeen alettiin koko Salpakankaan yhteisön voimin käydä läpi asukkaiden unelmakarttoja ja miettiä, millainen yhteinen toimintapäivä niiden pohjalta koostettaisiin. Muutaman viikon kuluttua nämä suunnitelmat pantiin toteen.

Kari Vuorenpää ja Pia Mölsä kertovat, että toimintamallia kehitetään edelleen. Parhaassa tapauksessa prosessi voi muuttaa jotakin asumisyksikön arjessa pysyvästi. ”Ainakin voimme toivottavasti antaa väläyksiä siitä, mitä kaikkea osallisuus voi tarkoittaa.”