Miten voisi saada lisää tuloja?

Työ- ja toimintakeskuksessa saa työosuusrahaa. Moni haluaisi tienata lisäksi omaa rahaa.

Aula-työkoti kokeilee ja kehittää erilaisia keinoja,
miten voisi saada lisäansioita
työ- ja päivätoiminnassa.
Keinoja etsitään hankkeessa,
jonka nimi on Vertaistaiteilijat.

Hankkeessa on mukana
erityistä tukea tarvitsevia taiteilijoita
eri puolilta Suomea.
Hanke tekee yhteistyötä
muun muassa Kettuki ry:n kanssa.

Kehitysvammaisten Tukiliiton työelämäasiantuntijat
Mari Hakola ja Kari Vuorenpää ovat sitä mieltä,
että Vertaistaiteilijat-hanke
on hyvin tärkeä.

– On tärkeää etsiä keinoja,
miten voisi ansaita rahaa
jos ei voi mennä palkkatöihin,
mutta voisi välillä tehdä muutakin
kuin pelkkää päivätoimintaa,
Kari Vuorenpää sanoo.

 

Muotokuvia kioskin kautta

Yksi Vertaistaiteilijat-hankkeen
kokeilu on Muotokuvakioski.
Asiakas voi tilata muotokuvan,
joka tehdään valokuvan perusteella.
Muotokuvan tekee joku kioskin
viidestä taiteilijasta.

Kun Muotokuvakioski aloitti,
ensimmäisen tilauksen sai
taiteilija Juhani Rusanen.
Hän maalasi muotokuvan
presidentti Tarja Halosesta.
Muotokuvan tilasi
Kulttuuria kaikille -palvelu.

Hankkeen taiteilijat saavat
palkkion taideteoksistaan.
Palkkiota varten tarvitaan verokortti.

Vertaistaitelijat-hankkeen päällikkö Katriina Rosavaara
ja suunnittelija Janette Aho hoitavat
monenlaisia tehtäviä taiteilijoiden tukena.
– Me olemme taidealan työhönvalmentajia,
managereita ja paljon muuta,
Janette kuvailee tehtäviä.

Jotkut hankkeen taiteilijat ovat
saaneet apurahaa taideteosten valmistamiseen
ja taiteilijana työskentelemiseen.

Pauliina Aito ja Mirkka Lauhakangas
tekivät apurahalla lyhytelokuvan,
jonka nimi on Keppihevosseikkailu 1.

”Keppihevosseikkailu 1 -elokuva
kertoo ystävyydestä”, Pauliina Aito sanoo.

 

Tavaroita ja palveluja keikkatyönä

Vertaistaiteilijat-hanke todistaa,
että työ- ja päivätoiminnassa voi
tehdä myös sellaisia töitä,
joista saa omaa rahaa.

Työ- ja toimintakeskuksessa
lisäansioita on ehkä järkevintä tehdä keikkatöinä.
Keikkatyö on yleensä
yksi tietty tavara tai palvelu,
jonka asiakas tilaa.
Kun työ on valmis,
asiakas maksaa siitä palkkion.

”Palkkion pitää olla oikeudenmukainen
eli sellainen, mitä muutkin saavat
samanlaisesta työstä”,
työelämäasiantuntija Kari Vuorenpää sanoo.
Kaikkien ei tarvitse olla taiteilijoita,
vaan voi tehdä muitakin töitä,
joita osaa tehdä hyvin.
Työ voi olla esimerkiksi käsityötä,
ja myytävä tavara voi olla vaikka
poppana, matto tai linnunpönttö.

Joku osaa hyvin ulkohommia,
ja hän voisi myydä talkkarin palveluja,
esimerkiksi nurmikon leikkausta
tai talvella lumen kolaamista
ja kulkureittien hiekoittamista.

Mitä sinä osaat?
Mitä tavaroita tai palveluja
osaisit tehdä ja haluaisit myydä?
Vai oletko ihan tyytyväinen
nykyiseen tilanteeseen?

Lisätulojen ansaitsemisen
voi ottaa puheeksi työ- ja toimintakeskuksessa

Kun työ- ja toimintakeskuksen
asiakkaat tekevät töitä myyntiin,
tulot menevät kunnan tilille.
”Jos haluaa tehdä myös sellaisia töitä,
joista saisi itselleen lisätuloja,
kannattaa jutella ohjaajan kanssa”,
Mari Hakola sanoo.

Työ- ja toimintakeskus voi etsiä
yhdessä kunnan kanssa sellaisen ratkaisun,
että työn tekijä saa tuloja itselleen.

”Voisiko palkkion saada vaikka niin,
että työ- ja toimintakeskuksen asiakas
perustaa toiminimen tai alkaa kevytyrittäjäksi”,
Mari Hakola miettii.

”Nämä ovat asioita,
joita kannattaa selvittää ja pohtia,
mutta ne eivät välttämättä sovi
kaikille ja kaikkiin tilanteisiin”,
Kari Vuorenpää lisää.

 

Mahdollisuus tukihenkilöön tai työhönvalmentajaan

Jos työ- ja toimintakeskuksen asiakas
päättää perustaa toiminimen
tai ryhtyy kevytyrittäjäksi,
hän tarvitsee ehkä tukihenkilön
tai työhönvalmentajan.

Joskus voi olla niin,
että ihminen tarvitsisi
tukihenkilön tai työhönvalmentajan,
mutta hän ei ole työ- ja toimintakeskuksen asiakas.

”Silloin hän voi hakeutua
työ- ja toimintakeskuksen asiakkaaksi”,
Kehitysvammaisten Tukiliiton
työelämäasiantuntija Kari Vuorenpää neuvoo.

”Siellä voi yhdessä pohtia,
mikä olisi paras keino hankkia lisää tuloja.
Työ- ja toimintakeskuksilla on
parhaimmat näkemykset tukemisesta ja tuen tarpeesta.”

Yleensä tukihenkilöä tai työhönvalmentajaa voi hakea
oman kotikunnan vammaispalvelun kautta.

 

Osuuskunta ja muita keinoja

Ehkä työ- ja toimintakeskus voisi
perustaa osuuskunnan,
tai sitten ihmiset voivat liittyä
johonkin osuuskuntaan, joka on jo olemassa.

Tampereella osuuskunta Omillaan
on toiminut jo puolitoista vuotta.
Sen perustivat kehitysvammaiset ihmiset
ja heidän läheisensä.

Osuuskunnan kautta voi tehdä
tilapäisiä töitä eli keikkatöitä
ja saada niistä palkkion.
Osuuskunta voi tukea jäseniään monilla tavoilla.
Se voi esimerkiksi auttaa laskutuksessa.

Jos työ- ja toimintakeskuksen asiakas
alkaa tehdä töitä osuuskunnan kautta,
hän voi hakea itselleen
tukihenkilöä tai työhönvalmennusta
vammaispalvelujen kautta.

 

Ota yhteyttä

Onko mielessäsi kysymys,
joka koskee toisen asteen koulutusta,
työ- ja päivätoimintaa tai palkkatyöllistymistä?

Tukiliiton työelämän asiantuntijat neuvovat
näissä asioissa puhelimitse ja sähköpostilla.

Ota yhteyttä!
Yhteinen sähköpostiosoitteemme on
tyollisyys@tukiliitto.fi

Mari Hakola, puhelinnumero on 040 1676 990 ja sähköposti
mari.hakola@tukiliitto.fi
Kari Vuorenpää, puhelinnumero on 050 3296 170 ja sähköposti
kari.vuorenpaa@tukiliitto.fi

 

Juttu on julkaistu selkolehti
Leijassa numero 1/2020.
Linkki avautuu Issuu-palveluun.

Tutustu selkolehti Leijaan.

 

Pääkuvassa Pauliina Aito ja Mirkka Lauhakangas esittelevät keppihevosia, joita he ovat tehneet Aula-työkodissa.