Kun viranomaisen kohtaaminen pelottaa
Jos vanhemmalla on vaikeuksia oppimisessa tai ymmärtämisessä, voi asioiden hoitaminen sosiaalityöntekijän kanssa olla hankalaa ja pelottavaa.
Tämä toimittaja Iita Kettusen kirjoittama artikkeli on julkaistu Lastensuojelun Keskusliiton Lapsen Maailma -lehdessä nro 6/23 (https://lapsenmaailma.fi/).
Kehitysvammaisten Tukiliiton Tilke-hanke tarjoaa ilmaista keskustelutulkkausta vanhemmille, kun he neuvottelevat sosiaalityöntekijöiden, lastensuojelun tai perhetyön työntekijöiden kanssa. Palvelu on suunnattu kaikille vanhemmille, joilla on syystä tai toisesta vaikeuksia ymmärtää viranomaisten puhetta tai toimintaa.
Tilkkeen työntekijä Taija Humisto kertoo huomaavansa usein vanhempien ja työntekijöiden asiakaspalavereissa, etteivät he ymmärrä toisiaan.
Vanhempi saattaa kokea, että työntekijä haluaa hänelle pahaa ja viedä lapsen. Työntekijä puolestaan saattaa tulkita vanhemman käyttäytyvän välinpitämättömästi tai jopa aggressiivisesti ja ajatella, ettei vanhempi ymmärrä omia haasteitaan. Kysymys voi kuitenkin olla siitä, että vanhempaa pelottaa, kun työntekijä on tullut hänen kotiinsa ja alkaa puuttua perheen asioihin.
Alkukeskustelut käydään vanhempien ja työntekijöiden kanssa erikseen. Jo silloin vanhempi huomaa, että hän voi luottaa keskustelutulkkiin.
On tärkeää, että yhteisissä keskusteluissa toisen puhuessa toinen kuuntelee keskeyttämättä. Taija Humisto varmistaa aina molemmilta osapuolilta, että asia tuli ymmärretyksi siten kuin oli tarkoitus.
– Vanhemman luottamusta lisää se, että hän saa puhua rauhassa. Silloin hän myös huomaa, että työntekijä kuuntelee hänen asiansa kunnolla.
Kun työntekijä selittää vanhemmalle, miksi hänen on tehtävä tietyt asiat tietyssä järjestyksessä, vanhemman on helpompi ymmärtää, ettei kyse ole kiusanteosta. Esimerkiksi perhekuntoutuksessa on tärkeää arvioida, kuinka aamutoimet vauvan kanssa sujuvat. Kun vanhempi ymmärtää tämän, hänen on helpompi ottaa vastaan ohjausta.
Jos vanhempi ei työntekijän mielestä kuuntele tai on välinpitämätön, kannattaa varmistaa, ymmärtääkö vanhempi, mitä on tapahtumassa.
Joskus kyse voi olla siitä, ettei vanhempi ymmärrä, mistä puhutaan. Silloin hän voi pyrkiä piilottamaan omia haasteitaan huostaanoton pelossa. Joskus kyse voi olla vanhemman tavasta ilmaista tunteita: hänestä saattaa olla vaikkapa helpompi katsoa muualle kuin työntekijään, kun puhutaan vaikeasta asiasta. Silloin kannattaa varmistaa, kuunteleeko vanhempi.
Humisto kertoo tilanteesta, jossa vanhempi katsoi muualle ja tuntui sisäänpäin kääntyneeltä, vaikka hänen silmäkulmassaan kimalsi kyynel. Sosiaalityöntekijä pyysi vanhempaa keskittymään, ja Humisto varmisti, kuuliko vanhempi, mistä puhuttiin. Kun tämä vastasi myöntävästi, Humisto kysyi, miltä asioiden kuuleminen tuntui.
– Vanhempi pystyi sanoittamaan tunteensa hyvinkin vuolaasti. Sen jälkeen oli työntekijän vuoro kertoa, mitä hän kuuli.
Tunneilmaisun lisäksi myös vuorovaikutustaidot saattavat poiketa toisistaan.
Taija Humisto kertoo törmäävänsä perhetyössä välillä siihen, että on jääty ikään kuin jumiin siisteysnormiin. Sen mukaan kodin tulisi olla tietyllä tavalla siivottu tai vanhempien ja lasten ulkonäön tulisi noudattaa tiettyä kaavaa. Pinnallisten seikkojen sijaan pitäisi arvioida sitä, mikä vanhemmuudessa toimii ja mikä ei. Tulisi myös pohtia, mitkä asiat johtuvat köyhyydestä ja mitkä laiminlyönnistä.
– Onko lapsen kasvulle ja kehitykselle vaarallista, jos lattialla on hiekkaa tai kodissa haisee hieman pahalta?
Tilke-hanke on valtakunnallinen ja asiakkaille ilmainen. Sen työntekijöihin voi ottaa yhteyttä mistä päin Suomea tahansa.
Yhteydenotot tulivat aiemmin lastensuojelun tai perhetyön työntekijöiltä, mutta nykyään keskustelutulkkausta pyytävät pääasiassa asiakkaat tai heidän läheisensä, jotka ovat kuulleet hankkeesta puskaradion kautta. Tilkkeellä ei ole kanavaa, jonka kautta se tavoittaisi vanhempia suoraan.
Tulkatut keskustelut ovat helpottaneet asiakastilanteita. Vanhempien luottamus työntekijöihin on lisääntynyt. Myös työntekijöiden tavat toimia asiakasvanhemman kanssa ovat saattaneet muuttua, kun ymmärrys vanhemman tilanteesta ja tavasta olla vuorovaikutuksessa on lisääntynyt.
Jännitys helpotti
Henna oli miehensä ja 10 kuukauden ikäisen vauvansa kanssa perhekuntoutuksessa. Sosiaalityöntekijä ehdotti perheelle Tilke-tulkkausta, koska Hennalla on huono kuulo ja molemmilla vanhemmilla on hahmottamisvaikeuksia.
– Sosiaalityöntekijän puhetta oli hankala ymmärtää. Kuten esimerkiksi sitä, mitä meidän pitäisi tehdä perhekuntoutuksen aikana, jotta kotiutuisimme hyvin ja arki alkaisi sujua, Henna kertoo.
Palavereissa ja neuvotteluissa jokin asia saattoi jäädä kuulematta myös sen vuoksi, että Henna jännitti niissä kovasti. Hahmotusvaikeuksien vuoksi jonkin sanan merkityskin saattoi olla vaikeaa.
– Oli helpompi ymmärtää, kun Taija (Humisto) pilkkoi asiat ja kirjoitti ne paperille. Niin mikään ei mennyt ohi tai jäänyt kuulematta.
Sittemmin perhe on tavannut sosiaalityöntekijää ilman tulkkausta, sillä Henna ei enää jännitä viranomaisten tapaamista. Perheen kaikki tavoitteet toteutuivat, ja se pääsi elämään normaalia perhearkea omassa kodissa.
– Nyt ymmärrämme sosiaalityöntekijän kanssa paremmin toisiamme, ja hän osaa ottaa huomioon pelkoni ja jännitykseni.
Hennan nimi on muutettu.
Sosiaalityöntekijöiden palaute
”Ymmärsin, mitä ja miten vanhempi ymmärtää. Tajusin myös, miten voin muuttaa omaa vuorovaikutustapaani, jotta tilanne olisi helpompi vanhemmalle.”
”Ymmärrys jopa vanhemman historiasta ja siitä, miten tähän tilanteeseen on tultu, lisääntyi.”
”Vanhempi ei ole enää niin hermostunut tilanteesta. Myös yhteistyö muiden työntekijöiden kanssa on parantunut, kun luottamus on lisääntynyt. Vanhempi tietää, että siihen, miksi jokin asia tehdään, on jokin syy, eikä kyse ole kiusanteosta.”