Koulutuksesta korvaamatonta sisältöä arkeen

Malikkeen toiminta tuo Timo Heleniuksen ja Aapo Vuorisen arkeen korvaamatonta sisältöä. Aapo kulkee usein Timon mukana koulutuksissa ja retkillä.

— Yritän aina saada meiltä asukkaita mukaan Malikkeen koulutuksiin. Koulutettavat saavat testata apuvälineitä vaikeasti vammaisen ihmisen kanssa ja samalla meidän asukkaamme saavat uusia kokemuksia, kertoo Selännekodin ohjaaja Timo Helenius.

Timo on koulutukseltaan kuntoutuksen ohjaaja. Hän on hyödyntänyt Malikkeen koulutuksia ja välinevuokrausta Selännekodin toiminnan alusta asti. Pari vuotta sitten hän kävi Ulos talosta, pois pihasta -koulutuksen, ja sielläkin koulutuksissa ja retkillä Aapo oli mukana.

Kun kysytään Aapon mielipidettä Malikkeen retkistä, miehen kasvoille nousee iloinen hymy. Naurattaakin. Lempiretkeä tai mieluisinta ulkoilumuotoa Aapo ei osaa nimetä, mutta Timo kertoo, että aina kun taksi lähtee pihasta, Aapo on täynnä intoa.

Ulkoilun lisäksi Aapo nauttii liikkumisesta myös sisätiloissa. Oman kävelytelineen avulla Aapo pystyy tekemään lenkkejä pitkin Selännekodin käytäviä.

Tarvitaan vain hyvät suunnitelmat

Vaikka Timo on oman kiinnostuksensa vuoksi hyvin perillä apuvälineiden mahdollisuuksista, Malikkeen koulutukset tarjoavat hänellekin aina jotakin uutta. Erityisesti kollegoiden tapaaminen on antoisaa.

— Mehän näemme arjessa vain tätä oman yksikön toimintaa. On aina kiinnostavaa jakaa kokemuksia ja kuulla, miten muut asioita tekevät.

Varsinkin työuransa alkuvaiheessa oleville ja opiskelijoille Malikkeen koulutukset ovat ainutlaatuinen tilaisuus nähdä, miten toimintavälineet lisäävät vaikeasti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia ulkoilla ja harrastaa.

— Kun mennään keskelle metsää retkelle vaikeasti vammaisten ihmisten kanssa, näkee konkreettisesti, että meidänkin asukkaidemme on mahdollista harrastaa samassa ympäristössä kuin missä me itse liikumme.

Timo kehuu, että Malikkeen tapahtumat on aina suunniteltu niin valtavan hienosti ja puitteet ovat kunnossa, että niistä saa intoa omaan työhön. Vaikeasti vammaisten ihmisten kanssa ulkoilu vaatii hyvää suunnittelua ja vaivannäköä, mutta on tärkeää nähdä, että se on mahdollista.

Arkea, Särkänniemi ja kesäleiri

Sastamalalaisessa Selännekodissa ulkoilu on erityisesti kesäisin iso osa arkea. Kykyjen mukaan oman kodin takapihalla pompitaan trampalla, pelataan mölkkyä ja heitetään tikkaa. Läheiset uimarannat ovat myös ahkerassa käytössä.

— Lämpiminä päivinä pyörätuolit voidaan työntää kävellen rantaan. Uimataitoiset uivat ja muut ottavat aurinkoa, Timo kertoo.

Malikkeelta Selännekotiin vuokrataan yleensä kesäksi pyöriä tai maastokärry, joilla tehdään retkiä.

— Joskus mietimme, että keräisimme rahaa ja ostaisimme oman pyörän, mutta kyllä ne ovat liian kalliita, Timo toteaa.

Joka kesä Selännekodista käydään myös Tampereella Särkänniemessä. Koskiseikkailusta pääsevät nauttimaan kaikki asukkaat. Aivan uusi perinne asukkaille luotiin Malikkeen innostamana pari vuotta sitten. Timo alkoi järjestää ohjaaja Virpi Laaksonen kanssa yhden yön kesäleiriä läheisessä leirikeskuksessa. Osa asukkaista ei pysty yöpymään mökeissä, mutta kaikki ovat mukana päiväohjelmissa.

Malikkeelta rohkeutta

Virpi osallistui Timon kanssa Malikkeen koulutukseen vuosi sitten talvella. Myös Aapo oli mukana Tampereella Koulukadun jäällä.

— Niille työntekijöille, jotka tykkäävät itsekin liikkua ja ulkoilla, on iso asia saada tällaista koulutusta. Vaatii myös rohkeutta lähteä vaikkapa keskelle metsää vaikeasti vammaisen ihmisen kanssa, mutta Malikkeen koulutuksissa saa kyllä juuri tähän tsemppiä ja rohkaisua, Virpi sanoo.

Virpi kertoo, että ohjaajat ovat nyt saaneet Selännekodissa mahdollisuuden varata työlistaan aikaa myös henkilökohtaiseen ohjaukseen. Pääosin hoitotyötä tekevälle ohjaajalle uudistus on hienoa asia. Henkilökohtaisen ohjausajan voisi käyttää esimerkiksi lähtemällä kaksin ulkoilemaan vähän haastavampaan maastoon.

Haaveissa laskettelu

Aapolla on vielä edessä monia upeita uusia kokemuksia. Vaikka hän osaa iloita kaikesta ulkoilusta, ihan siitä sateisen syyspäivän tavallisesta kävelystäkin, Timo uskoo, että laskettelu oman pitäjän Ellivuoressa olisi yksi miehen haaveiden täyttymys.

— Vauhdista Aapo ainakin tykkää.

Kun Timo puhuu laskettelusta, tuttu riemukas ilme nousee Aapon kasvoille ja hänen silmänsä kirkastuvat.

— Aapo on kyllä innoissaan aina, kun vain lähdetään ulos, Virpi kertoo.

Aina luontoon lähdettäessä ei kuitenkaan tarvita erikoisia apuvälineitä. Suomessa on nimittäin paljon rakennettua, esteetöntä maastoa.

— Laitureitakin on rakennettu niin, että niitä pitkin pääsee pitkälle veden päälle. Voi vaikka istuskella tuolissa laiturilla ja onkia. Aapo tykkäisikin varmaan siitä, kun hän on niin kärsivällinen ihminen, Timo sanoo.

Timo korostaa, että ilman tietoa mahdollisuuksista ja välineistä ei osaa edes ajatella, mitä kaikkea vaikeasti vammaisen ihmisen kanssa voi tehdä. Siksi Malikkeen koulutuksiin mukaan lähteminen on hänestä tärkeää.

Kuva: Vilma Rimpelä