Ihminen esiin sanojen takaa
Moni kehitysvammainen ihminen itse olisi jo valmis hylkäämään koko nykyisen nimityksen. Kannatusta saavat muun muassa ”tukea tarvitseva henkilö”, ”spesiaali”, ”meikäläinen” – sekä ihan vain yksinkertaisesti ”ihminen”.
Useat kehitysvammaisista ihmisistä aiemmin käytetyt nimitykset kuulostavat nykypäivänä suorastaan kammottavilta. On puhuttu vaivaisista, idiooteista, houruista, vajaamielisistä, tylsämielisistä, jälkeenjääneistä ja niin edelleen. Yksi toisensa jälkeen nämä termit ovat jääneet käytöstä.
Nyt monen mielestä sanalle kehitysvammainen on alkanut käydä samoin. Vuosikymmeniä varsin neutraalilta kuulostanut nimitys on alkanut kerätä painolastia ja tuntua vanhahtavalta.
Näin kehitysvammaiset ihmiset itse kertovat, miten haluaisivat tulla puhutelluiksi.
”Kehitysvammainen” ei ole ihan haukkumasana mutta ei kyllä kovin hyväkään. Riippuu vähän sanojasta, kuinka ikävältä se kuulostaa.
Kehitysvammaiseksi kutsumisessa on sekin ongelma, että se vähän kuin niputtaa meidät kaikki samaan joukkoon. Oikeasti meitä on tosi monenlaisia, eikä monen vamma näy päällepäin. Lapsena joutui välillä kuulemaan kehariksi nimittelyä.
Itse olen jo pari vuotta puhunut mieluiten ”meikäläisistä”. Myös ”tukea tarvitseva” on aika hyvä. Se vie ajatukset vamman sijaan ihmisten auttamiseen.
Pauliina Saarela
Eikös ”ihminen” ole aika hyvä? Samanlaisia ihmisiähän tässä ollaan.
Mikko
Sävy ratkaisee
”Kehitysvammainen” on aika laaja käsite. Se ei kerro, minkälaisia haasteita ihmisellä on. Se voi myös viedä ajatukset virheellisesti siihen, ettei ihminen osaisi tai oppisi mitään – vaikka jokaisella on kykyjä.
Muutenkin sanaa ”vammainen” käytetään joskus loukkaamaan ihan tarkoituksella. Paljon riippuu puheen sävystä. Minusta ainakaan ei nuorena tuntunut kivalta, kun joku sanoi vammaiseksi.
Ylipäänsä vamma kuulostaa joltakin lopulliselta. Itse voisin miettiä vaikkapa nimityksiä ”eri tavalla kehittynyt” tai ”hitaammin kehittynyt”.
Ossi Hartikainen
Sana ”kehitysvammainen” on aika loukkaava. Itse en pahoita mieltäni sen käytöstä, mutta tiedän, että aika moni muu pahoittaa.
Parempia voisivat olla vaikka ”erilainen” tai ”spesiaali”.
Esa Peltonen
Minusta ”kehitysvammainen” on haukkumasana. Ei esimerkiksi kuulosta lainkaan hyvältä, että mainostetaan kehitysvammaisten tapahtumaa. Mukavampi olisi puhua vaikka ”erityisryhmistä”.
Ilona Mömmö
Minusta sana ”kehitysvammainen” on ihan hyvä. Itse en ole koskaan loukkaantunut siitä.
Anna Kivelä
Erityishenkilö tai -ihminen?
”Kehitysvammainen” kuulostaa kieltämättä vähän leimaavalta, mutta toisaalta siihen on tottunut. Enkä osaa yhtäkkiä sanoa, mikä olisi parempi nimitys.
Jussi Rantala
Olen kutsunut itseäni välillä jopa ”kehariksi”. Mielestäni ”kehitysvammaista” voi siis käyttää, jos vaan ei ole tarkoitus loukata. ”Tukea tarvitseva” on ihan ok. ”Erityishenkilö” tulee myös mieleen, mutta se on toisaalta vähän epäselvä.
Liisa Hartikainen
En ole koskaan tykännyt sanasta ”kehitysvammainen”, enkä käytä sitä itse. Kysehän on vain siitä, että joku on hiukan erilainen kuin toiset.
Hanna Auterinen
”Kehitysvammainen” on minusta lähinnä kiusallinen sana. Minua on haukuttu tuolla nimellä monesti.
Minun puolestani koko sana voisi poistua kokonaan käytöstä. Mieluummin puhun vaikka ”erityisihmisistä”.
Minna Leskinen
Minun korvaani ”kehitysvammainen” kuulostaa vähän vanhahkolta termiltä. Ennen vanhaan se on varmaan ollut ihan ok mutta ei enää nykypäivänä. Olisin valmis luopumaan koko sanasta vaikka heti. Aikansa kutakin.
”Tukea tarvitseva” on sekin hiukan hankala ja pitää sisällään niin laajan kirjon asioita. Tärkeintä on, ettei ruveta yleistämään ja luokittelemaan ihmisiä turhaan.
Jani Hirvi
Sanat vaikuttavat minäkuvaan
”Kehitysvammainen” voi jossakin tietyssä käytössä olla ihan asiallinen sana. Mielestäni se menettelee vaikkapa virallisena terminä, koska jotainhan pitää käyttää. Ainakin se on tuttu nimitys.
Mutta arkipuheessa sävy on joskus toinen. Vammaisuus on jotakin erilaista ja normaalista poikkeavaa. Jokainen voi itse miettiä, millaisia sanoja voi ja kannattaa käyttää toisista ihmisistä puhuessa.
Minnamari Liimatta
Sain kehitysvammadiagnoosin vasta myöhään aikuisena. Sen takia minun on varmaan ollut vielä tavallista vaikeampi hyväksyä, että tuo sana kertoisi minusta. Koko kuva itsensä on pitänyt rakentaa uudelleen.
”Kehitysvamma” kuulostaa jotenkin rajulta ja lopulliselta. Vaikkapa ”liikuntavamma” tai ”silmävamma” kertovat eri tavalla jostakin yhdestä selkeästä asiasta.
Kehitykselleenhän ei kukaan voi mitään. Olen jonkun verran pohdiskellut tätä sana-asiaa. Minusta ”kehitysrajoitteinen” tai ”tukea tarvitseva” kuulostavat pehmeämmiltä.
Elisa Dahlström
Minusta ”kehitysvammainen” on aikansa elänyt sana, vähän sellainen syrjivä. En ole oikein koskaan mieltänyt sen tarkoittavan itseäni.
”Tukea tarvitseva ihminen” kuulostaa järkevämmältä.
Sari Vanttaja
”Kehitysvammaisista” puhuminen ei kuulosta minusta kauhean kivalta. Se on vähän vanhanaikaista.
Itse käytän mieluiten nimitystä ”erityistä tukea tarvitseva”.
Anna Valkama
Nimen vaihtaminen antoi uuden alun
Tukiyhdistyksissä eri puolilla Suomea on alettu jättää sana ”kehitysvamma” pois yhdistyksien nimistä. Eräs esimerkki tästä on nykyinen Kuusamon erityisen tuen tukiyhdistys KET-TU ry.
Puheenjohtaja Riikka Kurtti kertoo, että asiaa ehdittiin miettiä vuosia.
”Vanha nimi eli Kuusamon Kehitysvammaisten tuki ry koettiin turhan rajaavaksi ja lokeroivaksi. Kaikki eivät mieltäneet, että toiminta on tarkoitettu heille. Toivotamme tervetulleiksi myös perheet, joiden lapsella on neuropsykiatrisia haasteita.”
Riikka Kurtin mukaan nimiuudistus on ollut hyvä hetki tehdä muitakin muutoksia. Logokilpailun kautta yhdistykselle löytyi kettua kuvaava tunnus.
”Some-tilit ja muut yhteydenpitokanavat tuntui luontevalta uusia samalla. Tämä on meille vähän kuin tuore alku ja mahdollisuus laajentaa jäsenkuntaa. Pitkään mukana olleita ei silti todellakaan unohdeta.”
Riikka Kurtin mukaan palaute nimestä on ollut yksinomaan hyvää. Entistä ei ole jääty kaipailemaan.
”Kyselin hieman aiheesta hallituksemme jäseniltä, ja he itse ehdottivat esimerkiksi termiä ”kansalainen”. Minun puolestani vammaisista puhuminen kokonaisuudessaan voisi vähitellen jäädä historian hämärään.”
Nimikilpailun kautta
Hyvin samanlaisia kokemuksia on saatu esimerkiksi Varkaudessa. Siellä toimii nykyään Varkauden Tuike ry, eli entiseltä nimeltään Varkauden Kehitysvammaisten Tuki ry.
Puheenjohtaja Sanna Oksanen-Vihervuori kertoo, että perusteluita muutokseen oli runsaasti.
”Entinen nimi oli vanhahtava ja leimaava. Se hankaloitti yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa ja sai lapsiperheet vieroksumaan toimintaa.”
Puheenjohtajan mukaan uudella nimellä haluttiin uudistaa koko imagoa. Haettiin lyhyttä, ytimekästä ja positiivista nimeä.
”Järjestimme nimikilpailun, johon saimme hyviä ehdotuksia. Tuike ei ihan sellaisenaan ollut vastausten joukossa, mutta se syntyi erästä ehdotusta hieman muokkaamalla.”
Sanna Oksanen-Vihervuoren mukaan uusi nimi on saanut positiivista palautetta.
Artikkeli on julkaistu myös Tukiviestissä 2 / 2022. Lehden teemana oli Muutosten aika.