Suuret saappaat, hyvin tallattu polku

Kalle Könkkölä on kuollut. Vasta eilen toivottelin Kallelle voimia, kun hänen päivityksensä kertoi hänen joutuneen keuhkokuumeen vuoksi sairaalaan. Kalle oli taistelija eikä tälläkään sairaalareissulla aikonut antaa periksi. Nyt muistuvat mieleeni sairaanhoitajaserkkuni minulle kertomat, hänen omalta professoriltaan aikanaan kuulemansa sanat: ”Keuhkokuume on se armollinen enkeli, joka hellin käsin korjaa täältä pois meidän rakkaamme.” Uskon, että Kalle sai lähteä täältä juuri siten, hellin käsin saatettuna rakkaan Maijansa luokse.

On vaikea kuvitella vammaisliikettä ilman Kalle Könkkölää. Hän on minulle ollut vammaisten asiassa aina olemassa.

Kalle Könkkölä oli edelläkävijä, tien näyttäjä, periksi antamaton taistelija, osaava, ymmärtävä, empaattinen ja huumorintajuinen ihminen, jonka uraauurtava työ kansallisesti ja kansainvälisesti on jättänyt lähtemättömän jälkensä missä ikinä hän onkaan ollut osallisena. Ja niitä paikkoja on paljon. Kalle oli perään antamattomuudessaan myös realisti, joka muisti aina pitää esillä myös kohtuullisuutta ja käytettävissä olevilla resursseilla aikaan saatavien uudistusten mahdollisuuksia. Hän muistutti ihmisten yhdenvertaisen kohtelun voivan tarkoittaa myös saavutettujen etujen karsimista, unohtamatta silti positiivisen erityiskohtelun mahdollisuutta siellä missä se selkeästi tuo ihmisiä lähemmäs samaa lähtöviivaa.

Mitkään sanat eivät riitä osoittamaan sitä suurta kunnioitusta, arvostusta ja kiitollisuutta, jota Kalle Könkkölän elämäntyötä kohtaan tunnen. Jatkamalla työ- ja luottamustehtävissään myös eläkkeelle siirtymisen mahdollisuuksien yli, hän omalla esimerkillään tuli myös vahvasti alleviivanneensa kykyjen (abilities) ajavan kirkkaasti ohi vammaisuuden (disabilities) ihmisen työelämävalmiuksia arvioitaessa.

Kalle Könkkölä oli myös joukkuepelaaja, joka näki yhteistyön merkityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Hänelle tärkeää oli hyvien käytäntöjen levittäminen myös kehittyviin maihin. Hän oli vammaisten kehitysyhteistyötä tekevän Abilis-säätiön perustaja ja puheenjohtaja eikä säästänyt itseään lukuisilla matkoillaan joskus hankalienkin yhteyksien päässä oleviin kohteisiin, joissa hänen osaamiselleen oli käyttöä.

Kalle Könkkölän toimintaa kuvaamaan sopii vuosia sitten lukemani muistokirjoituksen lause: Häneltä jäivät suuret saappaat, mutta hyvin tallattu polku.

* Kirjoittaja on Tukiliiton puheenjohtaja.

Tukiliiton @JyrkiPinomaa: Kalle Könkkölä oli edelläkävijä, tien näyttäjä, periksi antamaton taistelija, osaava, empaattinen ja huumorintajuinen ihminen, jonka työ on jättänyt lähtemättömän jäljen.