Positiivisia poimintoja poikkeusajasta

Korona sitä ja korona tätä. Enää ei ykköspuheenaihe ole tyypilliseen tapaan päivän sää vaan päivän koronatilanne. Paljon erilaisia ikäviä asioita ja seuraamuksia on tämä pöpö meille ja koko maailmalle aiheuttanutkin – myös yhdistystoiminnalle. Mutta pystyisimmekö tänä vaikeana aikanakin näkemään tilanteessa edes pienen jyväsen verran jotain positiivisiakin puolia? Laitetaan vaaleanpunaiset lasit päähämme ja suurennuslasi käteemme ja yritetään ainakin etsiä niitä.

Yhdistykset ovat joutuneet siirtämään ja perumaan monia pitkään suunniteltuja ja hartaasti odotettuja tapahtumiaan, mikä on tietenkin suuri harmi. Onneksi osan tapahtumista voi siirtää myöhempään ajankohtaan ja tehty työpanos ei mene kokonaan hukkaan. Nyt pakollisen aikalisän aikana on kuitenkin mahdollisuus kehitellä rauhassa uusia ideoita tulevaisuutta varten. Tai yhdistysten vapaaehtoisilla on tilaisuus huokaista, levätä hetki, kerätä voimia ja antaa aikaa itselleen ja läheisilleen. Lisäksi pieni tauko virkistää, luovuus saa tilaa ja sitä kautta voi syntyä uusia hienoja ideoita yhdistystoimintaankin. Onko teidän yhdistyksenne kehitellyt nyt ”odotusaikana” jotain uusia juttuja tulevaisuutta varten?

Olemme myös jo nähneet ja kuulleet, mitä kaikkea ihmiset ympäri maailmaa ovat keksineet piristämään itseään ja toisiaan, kun joudumme viettämään paljon aikaa kotipesässämme ja normaalit toiminnot ja harrastukset ovat tauolla. Luovuudella ei ole ollut rajoja ja yhteisöllisyydestä on tullut vahva kantava voima. Luovuus ja yhteisöllisyys ovat levinneet myös yhdistyksiin ja niissä on keksitty uusia korona-ajan tapoja toimia ja ilahduttaa läheisiä.

Yhdistykset ovat toimittaneet asumisyksiköihin grillimakkaroita, tarvikkeet muurinpohjalettuja varten ja muita herkkuja, jotta asukkaat ovat voineet työntekijöiden kanssa pitää pihan nuotiokodassa tai lähipuistossa piknik-hetkiä – koronaohjeistuksia noudattaen tietenkin. Yhdistykset ovat myös hankkineet asukkaille erilaisia tarvikkeita kuten värityskirjoja ja pelejä ajanvietoksi. On järjestetty ikkunateatteria ja -konsertteja sekä muita tapahtumia asumisyksiköiden pihalla asukkaiden piristykseksi. Joissain yhdistyksissä on soitettu yksin asuville jäsenille ja kyselty heidän vointiaan ja avuntarvettaan. On käyty taistoon tylsyyttä ja pitkästymistä vastaan ja huolehdittu siitä, ettei kukaan jäisi yksin ja ilman tarvittavaa apua.

Suurin osa meistä on joutunut viimeistään nyt pakon edessä ottamaan käyttöön uusia ja aluksi ehkä vähän pelottaviakin etäyhteyksiä ja muita teknisiä juttuja. Yhdistyksissäkin on nyt hyvät mahdollisuudet pohtia ja harjoitella erilaisen tekniikan käyttöönottoa: Voisiko osan hallituksen kokouksista järjestääkin jatkossa etäyhteyden kautta? Voisiko yhdistyksen vertaistukiryhmä kokoontua joskus vaihteeksi verkossa? Me kaikki tarvitsemme toki myös kasvotusten tapaamisia ja digiloikka ei ole mahdollista jokaiselle, mutta laajasta teknisestä tarjonnasta voi poimia sopivia työkaluja omaan ja yhdistyksen käyttöön tai läheisten kanssa jutusteluun. Jopa etätyötäni aktiivisesti seuranneet kolme kissapojuani ovat tutustuneet tekniikkaan aloittamalla Skype-keskustelun tutun yhteistyökumppanini kanssa ja tekemällä minulle kalenterimerkinnän sähköiseen kalenteriini. Heistä poikkeustilanteessa on ollut parasta se, kun emäntä on ollut kotona etätöissä ja täyttämässä heidän ruokakuppiaan sekä antamassa pusuja ja silityksiä pitkin päivää.

Vanhan sanonnan mukaan jokainen päivä ei välttämättä ole hyvä, mutta jokaisessa päivässä on jotain hyvää. Sitä voisi soveltaa: poikkeustila ei ole hyvä asia, mutta poikkeustilassakin voi nähdä ja siitä voi oppia jotain hyvää. Me kaikki toivomme tietysti pikaista paluuta normaaliin arkeen, jolloin yhdistysten toiminnatkin käynnistyvät taas uudelleen, mutta yrittäkäämme muistaa pitää tämän raskaan ja opettavaisen poikkeusajan hyvät oivallukset ja uudet ideat mukana myös jatkossa.

Kirjoittaja on Tukiliiton Itä-Suomen aluekoordinaattori, jonka vastuualueita ovat paikallinen ja alueellinen vaikuttaminen.

”Poikkeustila ei ole hyvä asia, mutta poikkeustilassakin voi nähdä ja siitä voi oppia jotain hyvää.” #yhdistystoiminta #hyväntunnistaminen