Olavi Hietaharju on kuollut

29.09.2017

Jukka Kaukola
Jukka Kaukola

Olavi Hietaharju on kuollut

Pitkäaikainen ja pidetty Me Itse ry:n perustajajäsen ja puheenjohtaja, vammaisaktivisti Olavi Hietaharju on kuollut.

Olavi menehtyi liikenneonnettomuudessa Limingassa saamiinsa vammoihin sunnuntai-iltana.

Olavi toimi aktiivisesti Kehitysvammaisten Tukiliiton kumppanuusvaliokunnassa, jonka jäsenet päättivät vuonna 1999 perustaa kehitysvammaisille oman yhdistyksen, Me Itse ry:n. Olavi toimi Me Itse ry:n keskeisissä tehtävissä lähes keskeytyksettä sen alusta saakka. Hänen puheenjohtajakaudellaan 2012–2015 yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi voimakkaasti ylittäen 1000 jäsenen rajapyykin juuri vuonna 2015.

Olavi Hietaharju on kuollut.
Olavi Hietaharju on kuollut.

Olavi aloitti kansakoulun Kempeleessä. Hän toteaa Sinä itse päätät -kirjassa elämäntarinassaan seuraavasti: ”Seittemän vanhana yritettiin kansakoulua kulukemaan. Ei tullut tästä mittään. Puhe oli minulla huonoa, kiusaamista tuli. Muutto tuli, täyty lähtee kodista isompaan kotiin, laitokseen, Toivola-kotiin vietiin vuokralle.”

Kymmenen vuotta meni Olavilla Toivola-kodissa, josta hän siirtyi Toini-siskon perheen kotitilalle auttelemaan. Käytyään Hämeenlinnassa Perttulan ammattikoulun autonasentajalinjan Olavi palasi Pohjois-Pohjanmaalle ja työskenteli useita vuosia avotyöntekijänä Oulun Diakonissalaitoksen sairaalan keittiöllä. Sieltä hän siirtyi Kontinkankaan työkeskuksen kirjoille, josta hänelle osoitettiin avotyöpaikka jäähallille. Hän oli hyvin pidetty Oulun Kärppien pelaajien keskuudessa, joihin hän jäähallilla tutustui.

Olaville suku on ollut aina se rakkain. Erityisen läheisiä hänelle olivat Toini-sisko ja kummilapsi Silja. Hän haaveili muutosta pitkään sukulaisten lähelle Rantsilaan, jonne sitten muuttikin 2000-luvun alkupuolella. Hän työskenteli aluksi Rantsilan kunnantalolla ja kirjastolla ja viimeisinä vuosinaan Siikalatvan työ- ja toimintakeskuksessa.

Olavi oli erityisen pidetty ja arvostettu henkilö niin vammaispiireissä kuin kotiseudullaan. Tästä yhtenä osoituksena on hänen valintansa Vuoden ranttiseksi. Rantsila-seuran johtokunta perusteli Hietaharjulle myönnetyssä kunniakirjassa valintaa näin: ”Olavi Hietaharju on muun muassa tehnyt järjestötoiminnallaan Rantsilaa tunnetuksi laajalti ja edustanut kunniakkaasti niin kotiseutuaan kuin kaltaisiaankin ympäri maata antamalla kasvot ja äänen vammaisten ihmisoikeuksille. Ennen kaikkea hän arvostaa Rantsilaa ja on ylpeä rantsilalaisuudestaan.”

Olaville heikompien puolustaminen muodostui elämäntehtäväksi. Hän kertoo elämäkerrassaan koskettavasti:

”Vaikeata on sanoa,
miten minusta on tullut se Olavi,
joka puolustaa vammaisia kanssasisaria ja -veljiä.
Mutta kun näkee muitten vammaisten ystävien olotilan,
miten tuskalliset tunnot on sisällä,
ei enää kannata tuoda omia tuntoja julki,
vaan on puolustettava heikompia.

Minusta on tuntunut
oman elämäni kokemusten perusteella,
että meidän puolesta on liian
paljon puhuttu asioita.
Mutta vaikutusta ei ole ollut monenlaista.
Toiset ei puhu meistä oikein
eikä aja oikeita asioita.

Me tiedetään paremmin,
mikä meille on hyväksi.
Kuka sen paremmin tietää, miltä tuntuu,
kun työpäivät on miinuspäiviä,
kolme euroa palkkaa
ja lounas ja kahvi viisi euroa?

Pystypäin kuljen,
en vammaani häpeä, sinut olen.
Ylpeä siitä, että yhdessä puolustamme itseämme ja muita.
Hyvää elämää elän.
Rinta rottingilla!”

Olavia jäävät kaipaamaan sisarukset lapsineen ja lapsenlapsineen sekä lukuisa joukko ystäviä Siikalatvasta (Rantsilasta), Me Itsestä, Kehitysvammaisten Tukiliitosta, Kehitysvammaisten Palvelusäätiöstä ja muista vammaisjärjestöistä.

* Kirjoittaja on Olavin pitkäaikainen ystävä ja kouluttajakollega

 

Blogi on julkaistu Tukiliiton Ystävänblogissa 7.6.2017