Kohtaamispaikat houkuttelevat lapsiperheet, kunnat ja järjestöt saman katon alle

19.02.2018

Tukiliitto on kehittämässä kohtaamispaikkatoimintaa alkuvaiheesta lähtien. Vuonna 2018 toimintaa aloitetaan ainakin Tampereella, Joensuussa ja Iisalmessa.

Johanna Kaario.
Johanna Kaario.

Hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tavoitteena on lapsi- ja perhelähtöisen toimintakulttuurin uudistaminen palvelurakenteissa.

Käytännössä tämä tarkoittaa olemassa olevien lapsiperhepalveluiden uudelleen organisointia sekä verkostomaista työtapaa kunnan sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen sekä kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Kaikkien ammattilaisten ei tarvitse osata kaikkea mutta tulevaisuudessa kaikkien pitää tietää kuka osaa mitäkin. Muutoksessa halutaan painottaa perheille annettavaa ennaltaehkäisevää tukea, palveluiden saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta sekä koko perheen hyvinvointia.

Kuulostaa isolta ja raskaalta muutostyöltä, mutta jotain ihan konkreettistakin tapahtuu valtakunnallisesti. LAPE-muutosohjelman myötä on muodostumassa kuntiin ja tuleviin maakuntiin uusia keskitettyjä matalankynnyksen kohtaamispaikkoja lapsiperheille. Kohtaamispaikat eivät ole uusi keksintö sinänsä, mutta muutosohjelmalla halutaan koota toimijoita yhteen ja samaan paikkaan.

Ajatuksena on, että saman katon alla on kevyitä kunnan palveluita sekä paikallisten järjestöjen ja muiden toimijoiden tarjoamaa toimintaa ja tietoa. Kohtaamispaikoissa voi olla esimerkiksi neuvolapalveluita, palveluohjausta, vertaistoimintaa ja yhteistiloja erilaisia tapahtumia, tilaisuuksia ja harrasteryhmien kokoontumisia varten.

Kohtaamispaikoissa lapset sekä vanhemmat voivat tavata toisiaan ilman tiukkoja rajoja erityisten ja tavisten välillä.

Toistaiseksi kehittämistyössä lapsista puhutaan melko vähän. Mikä tärkeintä lapsen osallisuuden kannalta kohtaamispaikka on mahdollisuus. Etenkin erityislapselle ystävyyssuhteiden luominen ja mieleisen vapaa-ajanvieton mahdollisuudet ovat usein rajoittuneita. Kohtaamispaikoissa lapset sekä vanhemmat voivat tavata toisiaan ilman yhteiskunnan rakenteita, tiukkoja rajoja erityisten ja tavisten välillä. Kohtaamispaikkojen tarkoituksena on, että perheitä ei kategorisoida ammattilaisten näkemysten mukaan, vaan perheet saavat itse valita sellaista toimintaa ja tukea, mitä kokevat sillä hetkellä tarvitsevansa.

Muutostyöhön liittyvässä keskustelussa erityisyys tunnustetaan ja otetaan vastaan mielellään, mutta samalla myönnetään vielä kokemattomuus perheiden kohtaamisessa. Fyysisen esteettömyyden lisäksi kohtaamispaikoissa toiminta tulee olla asenteellisesti saavutettavaa. Saavutettavaa siten, että kaikessa huomioidaan ammattilaisten osaaminen ja toimintojen sopivuus kaikille lapsille ja läheisille. Tärkeäksi tekijäksi muodostuu myös selkeä ja positiivinen viestintä, jolla kaikki toivotetaan tervetulleiksi.

Tukiliitto on kehittämässä kohtaamispaikkatoimintaa alkuvaiheesta lähtien omien paikallisyhdistysten ja alueen erityislapsiperheiden kanssa. Vuonna 2018 kohtaamispaikkayhteistyötä aloitetaan ainakin Tampereella, Joensuussa ja Iisalmessa. Paikallisyhdistysten mukanaolo on tärkeää, koska heillä on paras tietämys alueen lapsiperheiden tarpeista ja omista tulevaisuuden mahdollisuuksista toimia kohtaamispaikkaverkostossa.

Tukiliiton resursseja käytetään yhteistyön aloittamisvaiheessa sekä toiminnan arvioinnissa ja seurannassa. Tarkoituksena on, että paikallisyhdistyksille jää toimivia malleja toteuttaa lapsiperhetyötä sekä laaja yhteistyöverkosto omalle toiminta-alueelle.

Kirjoittaja Johanna Kaario työskentelee Tukiliitossa perhetyön suunnittelijana (ts).