Karhunkesyttäjät

22.02.2018

Sanna Salmela.
Sanna Salmela.

Vuoden 2018 ensimmäinen Tukiviesti kysyy oppimiseen, opiskeluun, kouluun ja koulupolkuihin liittyviä, ajankohtaisia kysymyksiä. Jutuista voi löytää myös tarinoita siitä, miten tärkeitä ovat sattumanvaraiset ihmiset sattumanvaraisilla paikoilla. Tarvitaan joku, joka näkee vaivaa, joku joka voittaa pelkonsa ja joku, joka auraa itselleen ja läheisilleen tien umpihankeen. Yhtä tärkeitä ovat nekin valinnat, jotka vain ajautuvat pisteeseen, josta voi vihdoin katsoa omaan suuntaan. Lopulta ihminen ja yhteiskunta kuitenkin oppivat ja kasvavat silloin, kun ne menevät päin omia rajojaan – ja vähän toistenkin rajoja.

Yksinkertaisimmillaan se meneminen voi olla vaikka talvitapahtuma koulun aitojen ulkopuolella, siellä missä maailman pedot vaanivat…

***

Nokialla on karhu, joka ei nuku talviunta. Laskiaistiistaina tätä suurta karhua pääsivät Raholan ja Kaarilan koulun pienluokkien oppilaat katsomaan. Kyseessä on tietysti eteläisessä Suomessa harvinainen tiekarhu.

Tyttö katsoo, miten iso tiekarhu auraa lunta.

Talviteillä vastaantuleva aurauskalusto on kulkijalle aika pelottava näky. Talvitapahtumassa Nokian jäähallin parkkipaikalla oppilaat saivat tietoa auraajan ammatista ja teiden kunnossapidosta talvella. Oppilailla oli myös mahdollisuus päästä itse kokemaan, miltä tuntuu istua kuskin paikalla mm. tiekarhussa.

Tiekoneen ohjaamossa istuva poika nauraa.

Alussa työmiehet kertoivat ammatistaan ja aurauskoneiden nimet, mitat, painot jne. Oppilaat saivat esittää kysymyksiä. Sitten otettiin yhteiskuva tiekarhu-koneen edessä ja vieraat saivat tutustua koneisiin vapaasti. Moni nousikin korkealle kuskin paikalle. Tööttäilivät ratin takana niin että Nokian kerrostalojen ikkunoista kurkittiin, että mikä siellä on menossa. 

Seurustelua, jutustelua ja tutustumista. Tultiin kavereiksi ja saatiin uutta näkökulmaa niin kuskin penkille kuin koulutiellekin.

Lopuksi siirryimme sivummalle katsomaan ja koko aurauskalusto ajoi ”kunniakierroksen” piha-alueella. Aurasivat pihan ja kuskit heiluttivat meille lähtiessään!

Kiinnostus riitti oppilailla ihan loppuun saakka!

Syötiin vielä eväät jäähallin aulassa pirttipöytien äärellä. Täydellinen reissu 🙂

 

Mitä opimme:

yhteiskunnan toimintaa, yhteisten asioiden hoitamista, tieturvallisuutta

Mitä muuta saimme:

elämykset, kokemukset, näkyvyys – meitä varten tuli koko näyttävä kalusto paikalle!

 

Kiitos Nokian kaupungille!

 

Uuden opetussuunnitelman ilmiöpohjainen oppiminen – tätäkin se on

”Ilmiöpohjaisessa opetuksessa ja opiskelussa oppimisen lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt. Ilmiötä tarkastellaan kokonaisina, aidoissa kontekstissa ja niihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen.” 

Raholan yhtenäiskoulussa annetaan yleisopetusta esiopetuksesta 6.luokkaan ja erityisopetusta esiopetuksesta aina perusopetuksen päättymiseen asti. Raholan koulun luokkamuotoinen erityisopetus on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville oppilaille, joilla on laaja-alaisia oppimisen pulmia. Koulussamme on myös toiminta-alueittain opetusta. Koulumme kaikilla oppilailla on oikeus oppimiseen ja osallistumiseen. Oppiminen on yhtä arvokasta riippumatta oppilaiden kyvyistä ja taidoista. Hyvät ihmissuhteet ja osallistuminen koulun ja yhteiskunnan toimintaan ovat oppilaiden hyvän elämänlaadun keskeisimpiä tavoitteita.

 

*Blogin tuottivat yhteistyössä Kehitysvammaisten Tukiliiton suunnittelija Sanna Salmela ja Nokialla paikalla olleet ilmiöoppijat ja -opettajat.

*Voit lukea tamperelaisen Moro-lehden julkaiseman jutun retkestä täältä:
https://www.aamulehti.fi/moro/mita-sitten-tehdaan-jos-tiekarhu-hajoaa-200743646