Henkari, hengenpelastaja vai herätyskello?

04.10.2019

Katri Valkila.
Katri Valkila.

Olen tuetun asumisen ohjaaja. Teen työtäni pienessä kunnassa Pirkanmaalla. Meillä on tuetun asumisen piirissä reilut 20 omassa kodissaan asuvaa henkilöä.

Olen pohtinut, miten ohjaajana kohtaan ihmisiä ja mikä on minun roolini heidän elämässään. Löysin kolme erilaista suhtautumistapaa, vaikka asiaa ei tulekaan tarkastella mustavalkoisesti, sillä kaikkia rooleja tarvitaan joskus. Meidän on eri tilanteissa ja eri henkilöiden kanssa valittava se lähestymistapa asioihin, joka kulloinkin tilanteeseen sopii.

Henkari

Joskus minun täytyy olla asiakkaalle henkari, eli kannattelija. Varsinkin silloin, kun tuettava henkilö on runsaan avun tarpeessa, esimerkiksi kohdatessaan vaikeuksia, kuten sairastumisen tai läheisen menettämisen. Silloin minun on joskus kannateltava, olla olkapäänä ja tukena. Tämä rooli on haastava, koska tähän ei voi jäädä. Teen karhunpalveluksen ihmiselle, joka alkaa tukeutua minuun liikaa. Entäpä, kun joudun jättämään työni syystä tai toisesta, miten asiakas selviää silloin?

Pyrin olemaan tarkka yksityisyydestäni, en jaa elämääni asiakkaiden kanssa liikaa, koska ammatillisuus velvoittaa myöskin pitämään huolta omasta jaksamisesta.

Hengenpelastaja

Ollessani hengenpelastajan roolissa, olen täsmäapu ja viimeinen vaihtoehto asiakkaalle, kun hän ei enää mitenkään muuten pärjää. Usein kiire ja resurssien puute ajavat tilanteisiin, joissa olen hengenpelastaja. Asiakas voi joutua vaikka niin suureen ahdinkoon, että hän suunnittelee päättävänsä päivänsä.

Mielestäni hengenpelastajan rooli on myös tarpeellinen: olen paikalla, kun minua tarvitaan. Asiakas saa olla oman elämänsä keskiössä ja oppia asioita kantapään kautta. En haluaisi, että asiakkaita holhotaan liikaa.

Herätyskello

Kun olen herätteilijänä asiakkaalle, olen mielestäni juuri siinä roolissa, jossa minun kuuluukin olla. Huomaan, milloin asiakkaani on menossa tuhoisaan suuntaan. Esimerkiksi ohjaus elämänhallintataidoissa voi olla oikeaa herättelyä. Herätyskellon rooli on ammatillinen: silloin en anna asiakkaan takertua itseeni, enkä myöskään ole myöhässä tarjotessani apua, kuten hengenpelastajana.

Toimiessani ammatissani tarvitsen taitoa kohdata asiakkaani oikealla tasolla ja oikeaan aikaan. Tarvitsen ihmissuhdetaitoja ja herkkyyttä huomatakseni, milloin mitäkin roolia tarvitaan.

Kirjoittaja on toiminut tuetun asumisen ohjaajana kuusi vuotta. 

Blogi: “Kun toimin tuetun asumisen ohjaajana, tarvitsen herkkyyttä huomatakseni, tarvitaanko henkaria, hengenpelastajaa vai herätyskelloa.” #staffmatters #merkittävätyö #mikätekeekodin