EU-vaalit ja kaukaisuuden harha

Vaaliruuhkassa on vaaransa. Eduskuntavaalien alla sisällöllinen keskustelu oli jokapäiväistä. Kun hiukankin yritti, pystyi hyvin hahmottamaan, mikä asia on kullekin ehdokkaalle tai puolueelle keskeinen. Vaaleille annettiin sisällöllisiä määreitä ihan kilpailuksi saakka. Ilmastovaalit. Maahanmuuttovaalit. Vanhusvaalit. Hoivakriisivaalit. Kaikkia niitä, ja paljon muuta.

Vaalien jälkeisen ilmatilan on täyttänyt uusi levottomuus. Kuinka hallitus syntyy? Kuinka kompromissit taiotaan ja kenen lupaukset pettävät?

Ei uskoisi, että uudet vaalit odottavat ihan kulman takana. Missä vaiheessa alamme puhua järkyttävän tärkeistä, ihmisten jokapäiväistä elämää raamittavista asioista, joita EU-vaaleissa ratkaistaan?

*

Kun puhutaan Euroopan parlamentista, puhutaan usein valtavista ilmiöistä. Brexit. Turvapaikanhakijat ja oikeistopopulismin nousu. Sotilaallinen yhteistyö. Päästörajat. Tullijärjestelmä. Globaali talous… Pienen ihmisen arkijärjellä tällaisista asioista on paljon vaikeampi saada otetta kuin esimerkiksi siitä, että kuinka minä ja läheiseni selviämme jokapäiväisestä elämästämme. Kaukaisia, valtavia asioita on vaikea tuntea omakseen. Ja tämä on vaarallinen harha.

Euroopan unionissa päätetään monella tavalla myös kehitysvammaisen ihmisen ja hänen läheistensä todellisuuteen vaikuttavista asioista.

Esimerkiksi Ei myytävänä! -kansalaisaloitetta ei olisi koskaan tarvittu, jos EU:n hankintadirektiiviä ei oltaisi alettu soveltaa Suomessa (direktiivin varsinaisen tarkoituksen vastaisesti) niin, että lyhytnäköisesti laskettu halvin hinta on katsottu tärkeämmäksi kuin palvelujen laatu, jatkuvuus ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oman tahdon kuuleminen.

Useimpia kuluneen hoivakriisikevään julkisuuteen nousseita tapauksia yhdistää se, että tilanne on päässyt tulehtumaan, koska työntekijät eivät ole uskaltaneet puhua näkemistään epäkohdista. EU:ssa on valmisteltu direktiivi, joka antaa entistä paremman suojan epäkohdista ilmoittaville työntekijöille. Ilmiannot väärinkäytöksistä ja esimerkiksi apua tarvitsevien ihmisten huonosta kohtelusta on voitava tehdä helposti ja pelotta, suoraan viranomaisille.

Jos ylipäätään mielii todella vaikuttaa hoiva- ja vammaispalvelubisneksen pelisääntöihin, kuten voitontavoittelun asemaan toiminnan lähtökohtana tai voittojen valumiseen veroparatiiseihin, on syytä tähdätä EU-tasolle.

Tämä oli vain yksi esimerkki. EU-tason päätöksenteko valuu jokapäiväiseen arkeen lukemattomilla tavoilla, kaikilla elämänalueilla.

*

Kehitysvammaisten ihmisten äänioikeus on taattu YK:n vammaissopimuksessa. Euroopan unioni on ratifioinut sopimuksen vuonna 2010. Tästä huolimatta miljoonat vammaiset EU-kansalaiset eivät pysty antamaan tänäkään keväänä ääntään teknisten esteiden tai kansallisen lainsäädännön rajoitusten vuoksi.

Suomessa äänioikeus kuuluu jokaiselle täysi-ikäiselle kansalaiselle. Kuitenkin esimerkiksi moni kehitysvammainen ihminen tarvitsee toisen ihmisen tukea pystyäkseen käyttämään äänioikeuttaan. Toiset tarvitsevat käytännön apua, toiset tarvitsevat tietoa ja päätöksenteon tukea.

Kunpa mahdollisimman moni sellainen, jolle yhdenvertaisuus ja YK:n vammaissopimuksen toteutuminen on tärkeää, käyttäisi äänioikeuttaan 26. toukokuuta. Kunpa jokainen saisi tähän tarvitsemansa tuen.

Kunpa EU saisi päättäjiä, jotka varmistavat, että seuraavissa EU-vaaleissa vuonna 2024 kaikkialla Euroopassa myös vammaiset ihmiset voivat käyttää kansainvälisten ihmisoikeussopimusten takaamia demokraattisia oikeuksiaan ja äänestää.

Valinnan vapaus ja vastuu ovat meillä.

#EU’ssa päätetään monella tavalla kehitysvammaisen ihmisen ja hänen läheistensä todellisuuteen vaikuttavista asioista. #YKvammaissopimus #TälläKertaaÄänestämme #euvaalit2019 #ThisTimeWeAreVoting

* Europarlamenttivaalit toimitetaan kaikissa jäsenvaltioissa ajanjaksolla 23.–26.5.2019. Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 26.5.2019. Ennakkoäänestys kotimaassa 15.–21.5. ja ulkomailla 15.–18.5.

* Kirjoittaja on Kehitysvammaisten Tukiliiton viestintäpäällikkö.