Miljoonat vammaiset äänestäjät EU:ssa eivät pysty antamaan ääntään

26.03.2019

Yksikään Euroopan unionin jäsenvaltio ei ole varmistanut vaalien esteettömyyttä kaikille. Suomessa kaikilla täysi-ikäisillä kansalaisilla on oikeus äänestää.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on julkistanut kattavan katsauksen vammaisten henkilöiden oikeudesta äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa. Tiedonanto Vammaisten henkilöiden todellinen oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa osoittaa, että vammaisten henkilöiden oikeuksien suojelusta EU:ssa annetuista monista sitovista oikeudellisista asiakirjoista huolimatta miljoonat heistä eivät voi tai saa antaa ääntään kevään vaaleissa, tai se on hyvin hankalaa.

”Tiedonanto paljastaa Euroopan ruman puolen – todellisuuden, joka ei vastaa lähellekään odotuksiamme, kansainvälisiä oikeudellisia perusasiakirjoja tai poliittisia julistuksia”, totesi tiedonannon laatinut Krzysztof Pater Puolasta.

Euroopan parlamentti on käynnistänyt äänestämiseen kannustavan kampanjan, jonka tunnuslause on Tällä kertaa äänestän. Monet vammaiset kansalaiset eivät kuitenkaan pysty tälläkään kertaa äänestämään teknisten esteiden tai kansallisessa lainsäädännössä olevien rajoitusten vuoksi. Tiedonannon mukaan miljoonat äänestäjät törmäävät teknisiin esteisiin äänestyspaikoissa, joissa ei oteta huomioon erilaisista toimintarajoitteista johtuvia tarpeita.

Äänioikeus evätään kansallisten sääntöjen nojalla arviolta 800 000 EU-kansalaiselta, joilla on mielenterveysongelma tai kehitysvamma. ETSK pitää tätä erityisen huolestuttavana.

Yhdeksässä EU-valtiossa henkilöt menettävät äänioikeutensa automaattisesti, kun heidän oikeustoimikelpoisuuttaan rajoitetaan tai kun heille nimetään edunvalvoja. Seitsemän maan kansallisen lainsäädännön mukaan yksilön kyky äänestää arvioidaan tällöin yksilöllisesti. Joissain maissa sairaat tai vammaiset henkilöt joutuvat käymään läpi monimutkaisen prosessin, jossa jopa testataan yleissivistystä esimerkiksi kysymyksillä kuten ”Mikä on valon nopeus?” tai ”Kuka oli Katariina Suuri?”.

Myös lukumäärät vaihtelevat: Portugalissa äänioikeus on evätty vain noin 100 ihmiseltä, kun taas Saksassa heitä on peräti 82 000 ja Puolassa 90 000.

Suomi on yksi 11 jäsenmaasta, joissa täysi-ikäisen kansalaisen äänioikeutta ei voi kieltää missään tilanteessa. Esimerkiksi kehitysvammaisella henkilöllä on myös mahdollisuus erityisjärjestelyihin, kuten avustajan avun saamiseen.

Äänestyspaikkojen teknisiin esteisiin suhtaudutaan hyvin eri tavoin eri jäsenvaltioissa. Kuudessa maassa ei ole lainkaan sääntöjä äänestyspaikkojen esteettömyyden varmistamisesta. Yhdessätoista maassa sovelletaan yleisperiaatetta, jonka mukaan kaikkien äänestyspaikkojen tulee olla esteettömiä, mutta esteettömyys tulkitaan varsin suppeasti. Esteettömäksi luokitteluun saattaa riittää, että pyörätuolin käyttäjä pääsee paikalle.

Peräti 18 jäsenvaltiossa näkövammaisilla äänestäjillä ei ole mahdollisuutta äänestää itsenäisesti. Kahdeksassa valtiossa ei tarjota mitään vaihtoehtoisia äänestystapoja, kuten kirjeäänestys, äänestäminen sähköisesti tai äänestyksen toimittaminen muualla kuin äänestyspaikassa. Tällöin henkilö, joka ei pysty fyysisesti saapumaan äänestyspaikkaan, ei voi antaa ääntään. 12 maassa asuinpaikan perusteella määrättyä äänestyspaikkaa ei voi vaihtaa sellaiseen, joka soveltuisi henkilölle paremmin.

Tiedonannossa mainittiin Suomen osalta yksi teknistä saavutettavuutta koskeva huoli. Se, että äänestäminen edellyttää nimen tai numeron kirjoittamisen, saattaa tuottaa vaikeuksia ihmisille, joiden on vaikea käyttää käsiään.

Hyvät ratkaisut käyttöön

Tiedonannossa luetellaan 200 esimerkkiä hyvistä käytänteistä ja ratkaisuista. Suomen osalta on mainittu muun muassa saavutettava tieto: vaaleista on saatavilla informaatiota useilla kielillä ja myös selkokielellä. Suomessa on mahdollista käyttää avustajaa äänestystilanteessa. Äänestämisen saavutettavuutta edesauttaa myös mahdollisuus äänestää muualla kuin virallisessa äänestyspaikassa, esimerkiksi kotona.

Esimerkiksi Romaniassa äänestäjä saa tehdä ehdokkaan nimen viereen merkinnän vaalilautakunnalta saatavalla leimasimella. Liettuassa viranomaiset julkaisevat verkossa kartan, johon on merkitty liikuntarajoitteisille henkilöille parhaiten soveltuvat äänestyspaikat. Virossa kaikki voivat äänestää sähköisesti.

ETSK toivoo, että myönteiset esimerkit auttavat päättäjiä niin EU:n tasolla kuin kansallisesti laatimaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja, joilla poistetaan perusoikeuksien käyttämisen oikeudelliset ja tekniset esteet.

”Jos otettaisiin käyttöön kaikkien maiden parhaat käytännöt, saataisiin ihanteellinen järjestelmä, jossa jokainen vammainen EU:n kansalainen saisi täydet äänestysoikeudet ja voisi valita itselleen parhaiten soveltuvan äänestystavan”, Pater painotti.

Hän toivoo, että tiedonanto auttaa luomaan säännöt, joilla taataan, ettei yhdeltäkään EU:n kansalaiselta evätä oikeutta äänestää vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaaleissa.

Tiedonanto koottiin EU:n jäsenvaltioissa (Britanniaa lukuun ottamatta) vuoden 2016 ja vuoden 2018 lopun välillä toteutettujen kyselytutkimusten pohjalta. Tiedot on saatu vaalimenettelystä vastaavilta viranomaisilta, kansalaisjärjestöiltä, Euroopan parlamentin jäseniltä ja Euroopan vammaisfoorumin edustajilta.

Suomessa äänioikeus kuuluu jokaiselle

Äänioikeus kuuluu jokaiselle täysi-ikäiselle suomalaiselle valtakunnallisissa vaaleissa. Kehitysvammaisten Tukiliiton lakimies käsittelee äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta Lakimies vastaa -kirjoituksessaan (Tukiviesti 1/2019).

Suomen eduskuntauudistus 1906 antoi äänioikeuden ensimmäisen kerran Euroopassa periaatteessa kaikille – jopa naisille. Tarkemmin katsoen moni jäi tuolloin vielä ilman äänioikeutta. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus toteutui asteittain, ja vasta 1970-luvulla kaikki täysi-ikäiset Suomen kansalaiset todella tulivat sen piiriin.

Holhouksenalaisuus äänioikeuden esteenä poistui vuonna 1972. Suomessa 2019 kaikilla kehitysvammaisilla ihmisillä on oikeus äänestää.

Vaalikelpoisuus eli oikeus asettua ehdolle on yhä äänioikeutta rajoitetumpi. Vajaavaltainen ei voi asettua ehdolle kunta- tai eduskuntavaaleissa. Vajaavaltaiseksi julistaminen on kuitenkin nykyisin hyvin harvinaista.

Suomessa on 2000-luvulla vahvistunut ajatus kehitysvammaisesta ihmisestä omia valintojaan tekevänä kansalaisena. Yksi uuden ihmiskäsityksen merkkipaalu on YK:n vammaissopimus, jonka Suomi ratifioi vuonna 2016. Sopimus takaa kehitysvammaiselle ihmiselle täysimääräiset ihmisoikeudet ja perusvapaudet. On myös yhä tavallisempaa, että kehitysvammaiset ihmiset haluavat ja pystyvät vaikuttamaan yhteisiin asioihin, myös politiikan keinoin.

Viime kuntavaaleissa ehdokkaaksi asettuivat esimerkiksi Me Itse -aktiivit Miika Boren (Perussuomalaiset, Raahe), Sami Helle (Keskusta, Helsinki), Tommi Kivimäki (SDP, Ilmajoki), Diana Lempinen (Vasemmistoliitto, Turku), Jaana Osara (KD, Hämeenlinna), Ulla Topi (Kokoomus, Salo) ja Irmeli Vuotila (Keskusta, Turku). Kukaan ehdolle asettuneista ei ole vielä tullut valituksi, vielä. Mutta muutos on mahdollisempi kuin aiemmin, kun tietä on raivattu auki.

Sami Helle on ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2019. Hän on tiettävästi ensimmäinen, mutta tuskin viimeinen.

Vaikka laki ei enää aseta esteitä kehitysvammaisten ihmisten äänioikeuden toteutumiselle, käytännön esteitä vielä on. Äänestyspäätöksen tekeminen voi olla vaikeaa kenelle hyvänsä, eivätkä ymmärtämisen ja hahmottamisen vaikeudet helpota tehtävää. Moni kehitysvammainen ihminen tarvitsee tukea valinnan tekemiseen.

Miten tukea toista käyttämättä valtaa? Miten selittää selkeästi ja ymmärrettävästi asia, joka on itsellekin monimutkainen? Äänestämisen tukemiseen sisältyvät kaikki päätöksenteon tukemisen peruskysymykset. Tärkeintä on se, että ihmisillä on mahdollisuus harjoitella päätösten tekemistä joka päivä, arjen suurissa ja pienissä valinnoissa.

* Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) edustaa järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluvia talous- ja yhteiskuntaelämän eri aloja. Neuvoa antava komitea on perustettu vuonna 1957 allekirjoitetulla Rooman sopimuksella. Euroopan unionin neuvosto nimeää komitean 350 jäsentä kaikkialta Euroopasta.