Alkaa olla aika arvioida rokotusjärjestystä uudelleen

Alkaa olla aika arvioida koronarokotteen rokotusjärjestystä uudelleen. Tartuntojen leviämisvauhti kiihtyy Suomessa ja tilanne muuttuu nopeasti. Tähän asti rokotusjärjestystä on perusteltu ”lääketieteellisellä riskiarviolla”. Koronarokoteasia on maallikolle vaikea. Virusasiantuntijaksi ei voi tulla omalla ilmoituksella. Jos nostaa yhtä ryhmää, tukee samalla sanoneeksi, että jonkin toisen ryhmän rokote ei ole tärkeä. Rokotusjärjestyksellä on kuitenkin merkittäviä sosiaalisia, vammaispoliittisia ja terveydellisiä vaikutuksia, joten yhteiskunnallisen keskustelun käyminen on perusteltua.

Rokotusten alkuvaiheen ”lääketieteellinen riskianalyysiin” perustuva suunnitelma vaikuttaisi lähtevän kapeasta yksilön diagnoosin ja terveydenhuollon näkökulmasta. Vaikuttaa siltä, että epidemiologinen ja sosiaalihuollon näkökulma ei toistaiseksi sisälly analyysiin millään tavalla. Rokotusjärjestystä suunniteltaessa kannattaa jatkossa harkita myös sen huomioimista, miten voidaan parhaiten ehkäistä tartuntojen leviämistä. Näin voitaisiin ottaa huomioon ryhmiä, joissa tartunnat leviävät, ja näiden ryhmien avainhenkilöitä. Opettajia vaikka.

Vammaisten tehostetun palveluasumisen yksiköitä ei ole huomioitu kansallisessa rokotusjärjestyksessä. Näin on huolimatta siitä, että asumisyksiköissä on enemmän kontakteja ja enemmän vaikeuksia pitää yllä sosiaalista etäisyyttä kuin esimerkiksi perheissä. Kun asuu isossa ryhmässä, jossa käy päivittäin työntekijöitä, joista osa vaihtuu, ja tarvitsee päivittäin apua, ei voi kovin paljoa itse vaikuttaa omaan altistumiseensa. Kuten Kehitysvammaliitto totesi kannanotossaan, olosuhdetekijät tulisi huomioida rokotuksissa. (Linkki vie liiton tiedotteeseen.)

Vammaispalveluiden ylläpito on lakisääteinen tehtävä, joka nyt ontuu, koska henkilökuntaa on nyt vaikea saada altistumisten, karanteenien ja yleisen vammaisalan työntekijäpulan johdosta. Varsinkin tehostetun palveluasumisen työntekijät tulisi taudin leviämisen ehkäisemiseksi ja vammaispalveluiden turvaamiseksi rokottaa mahdollisimman pian. He liikkuvat jatkuvasti työpaikkansa ja kotinsa välillä, ja työskentelevät siis ryhmäasumisyksiköissä, tai hoivakodeissa, jos sitä sanaa haluaa käyttää. Monet palveluntuottajat seuraavat tilannetta asiakkaidensa äärellä ja ovat huolissaan. ”Monille kehitysvammaisille toisen ihmisen tarjoama apu ja tuki on välttämätöntä, usein ympärivuorokautisesti. Sen vuoksi tämän henkilöstöryhmän pitäisi olla kuntien rokotussuunnitelmissa paremmin tunnistettu prioriteettina”, totesi Tukenan Jere Metsähonkala jo tammikuussa. (Linkki vie STT:n tiedotteeseen.)

Rokotusjärjestyksessä on syytä huomioida myös erityisoppilaiden perusopetus, lapsuudenkodissa pysyvästi tai tilapäisesti koronatilanteessa asuvat autistiset ja kehitysvammaiset aikuiset, sekä ympärivuorokautista henkilökohtaista apua käyttävät vammaiset henkilöt. Lähiopetuksessa tartunnalle altistuvat monet kehitysvammaiset ja autismikirjon ihmiset, jotka eivät itse osaa suojautua yhtä hyvin kuin muut. Myös 24/7 henkilökohtaista apua käyttävät vammaiset henkilöt eivät voi välttää kontakteja vaihtuviin avustajiin. Toisenlaisessa tilanteessa taas ovat jotkut aikuiset vammaiset ihmiset, jotka ovat käytännössä lapsuudenkodissaan ”tehostetussa hoidossa” 24/7. Moni perhe tuntee elävänsä kuin vankilassa kuukaudesta toiseen, helpotusta odottaen.

Espanjassa ja Puolassa rokotetaan opettajia. Opettajatuttuni ovat jo saaneet rokotuksen. Isossa-Britanniassa tehtiin viime viikolla päätös tarjota rokote jokaiselle kehitysvammaiselle henkilölle. Rokotusjärjestyksessä ei siis ole yhtä ainoaa ”lääketieteellistä” valintaa. Maa voi myös tehdä huonoja valintoja.

Monet kunnat ovat jo tehneet valinnan poiketa kansallisista suosituksista ja rokottavat vammaisten tehostetussa palveluasumisessa. Nyt kun rokotukset etenevät ja tartuntatilanne on muuttunut huonommaksi, rokotejärjestystä on arvioitava uudelleen myös kansallisella tasolla. Rokotusjärjestyksen muuttamisen aika ei ehkä ole juuri nyt. Suomi rokottaa vielä yli 80-vuotiaita ja nuorempia, joilla on vakavan sairauden riski. Näiden ryhmien rokotukset pitää hoitaa loppuun asti, ja kyseessä on hyvin pieni osa koko väestöstä. Aivan ensimmäisten ryhmien osalta rokotusjärjestys perustuu valtioneuvoston joulukuussa antamaan asetukseen, jota toimijoiden on noudatettava. Mutta sen jälkeen, kun THL alkaa ohjeistaa muun väestön rokotuksia, on arvioitava suunnitelmaa uudelleen. Rokotuksia suunniteltaessa on turvattava lakisääteiset vammaispalvelut ja otettava huomioon olosuhteet, joissa vammaiset ihmiset elävät.

Kirjoittaja on Tukiliiton toiminnanjohtaja.

Tukiliiton @ristoburman: Rokotuksia suunniteltaessa on turvattava lakisääteiset vammaispalvelut ja otettava huomioon olosuhteet, joissa vammaiset ihmiset elävät. #rokotusjärjestys #korona

(Kuvituskuva muokattu Papunetin kuvapankista.)