Kehitysvammaiset ihmiset ja heidän perheensä kaipaavat tietoa koronarokotuksista

Keväällä kehitysvammaiset ihmiset määriteltiin koronan riskiryhmäksi ja heidän asumisyksiköissään noudatettiin tiukkoja rajoitustoimia. Nyt rokotekeskustelun yhteydessä kehitysvammaisia ihmisiä tai heidän palveluyksiköissään työskentelevää henkilökuntaa ei ole nostettu esiin. Nämä kohderyhmät tulisi nostaa rokotusjärjestyksessä ensimmäisten joukkoon. Asumisyksiköissä asuvien ja päiväaikaiseen toimintaan osallistuvien ihmisten kohdalla on otettava huomioon se, että osa asiakkaista kuuluu riskiryhmiin.

Erityisesti huolta on niissä perheissä, joihin kuuluu perheenjäsen, jolla on Downin oireyhtymä tai lisäsairauksia. Down-henkilöillä on joidenkin tutkimusten mukaan muita suurempi riski sairastua Covid-19-taudin vakavampaan muotoon. Esimerkiksi Ruotsissa on priorisoitu Down-henkilöt ja muitakin  vammaispalvelulain mukaisia palveluja saaneita henkilöitä rokotusjärjestyksessä. Myös Down-lasten tilanne mietityttää vanhempia ja he toivovat asiasta nykyistä selkeämpää tietoa.

Muutenkin epätietoisuus rokotusten aikataulusta ja järjestyksestä huolestuttaa perheitä ja ammattilaisia. Joillakin paikkakunnilla rokotukset jo alkavat asumisyksiköissä, toisaalla ei vielä ole tietoa edes henkilökunnan rokottamisesta. Henkilökunnan altistuksia on vältettävä viimeiseen asti, jotta nykyisessä henkilöstötilanteessa ylipäätään voidaan huolehtia riittävien palveluiden toteuttamisesta yksiköissä. Tämä on kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien kannalta aivan keskeistä.

Kehitysvammaisten asumispalveluiden, lyhytaikaishoidon palveluiden ja päiväaikaisen toiminnan työntekijöiden rokottamista tulisi kiirehtiä, jotta kehitysvammaisten ihmisten välttämättömät palvelut ja arki pystytään turvaamaan.

Epävarmuuden keskellä leviää väärä tieto

Kysymyksiä herättää myös se, miten tieto rokotuksista saavuttaa kohderyhmän – etenkin yksin asuvat kehitysvammaiset henkilöt. Kaikilla ei ole itsellään tietoa, kuuluvatko he koronaviruksen riskiryhmään. Kuka huolehtii siitä, että kehitysvammainen henkilö saa tiedon omasta rokotusajankohdastaan sekä apua ajanvaraukseen?

Tarvitaan yksityiskohtaisempaa ja selkokielistä tietoa, miten rokotukset tullaan organisoimaan.

Koronaan liittyvässä tiedottamisessa THL on avainasemassa. THL:n selkokielinen koronatiedotus on lähde myös monelle, jotka viestivät koronasta selkokielellä eri kanavissa kirjallisesti tai suullisesti. Siksi on tärkeä, että THL:n selkokielistä tiedotusta päivitetään ja täydennetään samalla kuin yleiskielistä.

Selkokielistä ja saavutettavaa viestintää pitää tarjota myös paikallisesti: ihmiset tarvitsevat konkreettista tietoa esimerkiksi rokotusten toteuttamisesta ja niiden aikataulusta omassa kunnassa. Tietoa tarvitaan selkokielellä jo rokotusten alkuvaiheessa, sillä osa selkokieltä tarvitsevista henkilöistä kuuluu koronaviruksen riskiryhmään ja saanee siksi rokotuksen ensimmäisten ryhmien joukossa.

Epäselvyydet ja väärä tieto rokotteista aiheuttaa jo huolta ja vastakkainasettelua ihmisissä. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kiertää väärää tietoa koronasta ja koronarokotteesta. Monen selkokielen tarvitsijan voi olla vaikea erottaa epäluotettavaa tietoa luotettavasta. Siksi onkin tärkeää, että luotettavaa selkokielistä ja kuvilla tuettua tietoa on tarjolla monikanavaisesti.

Lisäksi on turvattava se, että kaikki rokotteen ottavat henkilöt pääsevät rokotuspaikalle. Tähän tarvitaan maksuttomia kuljetuspalveluja ja mahdollisuutta ottaa tukihenkilö mukaan.

Kehitysvamma- ja autismijärjestöt kokoavat ja välittävät valtioneuvostolle ja päättäjille säännöllisesti tietoa kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä tilanteesta koronapandemian poikkeusoloissa. Yhteistyössä ovat mukana Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaliitto, FDUV, Autismiliitto ja Vammaisperheyhdistys Jaatinen.

Kuvituskuva muokattu Papunetin kuvapankista (Arasaac).