Tukiliitto vastustaa uuden vammaispalvelulain voimaantulon lykkäämistä

08.09.2023

Kehitysvammaisten Tukiliitto oli eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana vammaispalvelulainsäädännön voimaantulon lykkäämistä koskevasta hallituksen esityksestä 8.9.2023. Tukiliitto katsoi, ettei lykkäämiselle ole hyväksyttäviä perusteita.

Kehitysvammaisten Tukiliitto oli perjantaina 8.9.2023 eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan (StV) kuultavana vammaispalvelulainsäädännön voimaantulon lykkäämistä koskevasta hallituksen esityksestä. Tukiliiton asiantuntijapuheenvuoron piti juristi Saara Kokko, minkä lisäksi valiokunnalle toimitettiin kirjallinen lausunto. Kirjallinen lausunto löytyy kokonaisuudessaan täältä: Kehitysvammaisten Tukiliiton lausunto 8.9.2023: Vammaispalvelulain voimaantulon siirtäminen (pdf).

Tukiliitto vastusti uuden vammaispalvelulain voimaantulon siirtämistä, koska se tarkoittaisi heikennystä vammaisten henkilöiden palveluiden ja oikeuksien toteutumiseen.

Tukiliitto totesi, että erityisen voimakkaasti viivästys vaikuttaisi niiden vammaisten ihmisten asemaan, jotka tällä hetkellä jäävät väliinputoajiksi eivätkä pääse lainkaan vammaispalveluiden piiriin, sekä esimerkiksi vammaisiin lapsiin, joille kuuluvista palveluista ja oikeuksista säädetään vahvistetussa uudessa vammaispalvelulaissa huomattavasti aiempaa kattavammin esimerkiksi asumisen ja lyhytaikaisen huolenpidon osalta.

Lausunnossaan Tukiliitto huomautti, että voimaantulon siirtämisen konkreettisia perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia, eikä esimerkiksi lapsivaikutuksia, ole juurikaan arvioitu, minkä vuoksi asiassa on tärkeää saada eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunto.

Tukiliitto totesi, että esimerkiksi monen vammaisen lapsen perheineen olisi kohtuutonta joutua yhä odottamaan jopa useamman vuoden ajan esimerkiksi vapaa-ajan apua ja lyhytaikaista huolenpitoa mahdollistamaan lapsen osallisuus ja vanhempien jaksaminen sekä esimerkiksi työelämään osallistuminen. Voimaantulon siirtäminen ei olisi suhteellisuusvaatimuksen mukaisesti oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään, eli lain vaikutusten arviointiin, nähden. Tukiliiton näkemyksen mukaan voimaantulon siirtämistä ei voi pitää myöskään välttämättömänä, kun muitakin, vammaisten henkilöiden palveluihin ja oikeuksiin vähemmän kajoavia, toteuttamisvaihtoehtoja on tunnistettu ja voitaisiin hyvin käyttää.

Tukiliitto katsoi, ettei uuden vammaispalvelulain soveltamisalaan kuuluvan ikääntymisrajauksen kustannusvaikutuksia ole pystytty selvittämään voimaantulon lykkäämistä koskevassa hallituksen esityksessä, eivätkä lykkäämiselle esitetyt taloudelliset perusteet ole siten kyllin painavia perustelemaan nykyistä parempien oikeuksien ja palveluiden siirtymistä mahdollisesti vuosiksi eteenpäin.

Lopuksi Tukiliitto totesi, että hyväksyttävien perusteiden puuttuessa esityksessä vaikuttaa olevan kyse pyrkimyksestä saada säästöjä vammaisten henkilöiden palveluista, mitä ei tulisi hyvinvointi- ja sivistysyhteiskunnassa tehdä. Tukiliitto korosti sosiaalisen toimintarajoitteen säilyttämisen tärkeyttä uuden lain soveltamisalasäännöksessä, ja pyysi StV:tä harkitsemaan, voisiko se mietinnössään tarkentaa sitä, että uudessa vammaispalvelulaissa on tarkoitus tarkentaa vain soveltamisalaa ja sitäkin vain ikääntymisrajausta koskevin osin.

Tukiliitto vastustaa uuden #vammaispalvelulaki voimaantulon lykkäämistä. Esityksessä vaikuttaa olevan kyse pyrkimyksestä saada säästöjä vammaisten henkilöiden palveluista, mitä ei tulisi #hyvinvointi- ja sivistysyhteiskunnassa tehdä.