Tukiliitto: Digitaalisen henkilöllisyyden palveluissa on mahdollistettava avustajan käyttö

Kehitysvammaisten Tukiliitto antoi lausunnon hallituksen esityksestä digitaalista henkilöllisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi.

Esityksen tarkoitus on tarjota erilaisiin asiointitilanteisiin käyttöön digitaalinen henkilöllisyystodistus säätämällä laki Digi- ja väestötietoviraston (DVV) digitaalisen henkilöllisyyden palveluista ja laki digitaalisesta henkilöllisyystodistuksesta sekä tekemällä muutoksia kuuteen muuhun lakiin. Lakiehdotukset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023. Käytännössä on kyse digitaalisen henkilöllisyyden tietojärjestelmästä ja digitaalista asiointia tukevista mobiilisovelluksista. Henkilöllisyyttä osoittavana asiakirjana ihmisille, jotka eivät halua tai eivät voi käyttää mobiilisovellusta esitetään vaihtoehdoksi luonnollisen henkilön tunnistamisvälinettä, joka toimisi vain julkisen sektorin sähköisessä asioinnissa.

Vammaisella henkilöllä voi olla tarve käyttää avustajaa

Tukiliitto katsoo, että lakiesityksessä ei tarkastella sähköisten palveluiden tosiasiallista saavutettavuutta ja käytettävyyttä kaikille sopivan suunnittelun ja yhdenvertaisuuden näkökulmista eikä erityisryhmien tarpeita ja toimintarajoitteita tarkastella ainakaan riittävän laajasti. Kansalaisten mahdollisuuksia käyttää digitaalista henkilöllisyystodistusta on tarkasteltu vain teknisten, taloudellisten tai fyysisten toimintaedellytysten näkökulmasta. Erityisesti kognitiiviset toimintaedellytykset ovat jääneet huomioimatta, eikä digitaalisen henkilöllisyyden palveluiden kehittämisen yhteydessä ole tehty ainakaan riittävää vammaisvaikutusten arviointia. Esitys ei esimerkiksi huomioi sitä, että vammaisella henkilöllä voi olla tarve käyttää avustajaa myös luonnollisen henkilön tunnistusvälineen käytössä, eikä ole kiinnitetty huomiota edunvalvontatilanteisiin liittyviin sähköisen asioinnin tai digitaalisen henkilöllisyyden osoittamisen haasteisiin.

Tukiliitto katsoo, että esitetty, ilman mobiilipäätelaitetta toimimaan tarkoitettu, luonnollisen henkilön tunnistusväline on tarpeellinen. Epäselväksi ehditäänkö toimivaa tunnistusvälinettä kehittää ennen lain voimaantuloa.

Luonnollisen henkilön tunnistusväline ei mahdollista sähköistä asiointia vahvaa sähköistä tunnistautumista edellyttävissä yksityisen sektorin palveluissa. Niissä tulisi edelleen käyttää yksityisten palveluntarjoajien (pankit) tunnistusratkaisuja tai kansalais- tai mobiilivarmennetta. Kehitysvammaisilla ja vastaavaa tukea tarvitsevilla ihmisillä on edelleen suuria vaikeuksia saada käyttöönsä vahvoja sähköisiä tunnistuspalveluita, kuten verkkopankkitunnuksia, etenkin jos he tarvitsevat tunnusten käyttämiseen toisen ihmisen apua. Näihin vaikeuksiin ja jäämiseen yksityisen sektorin sähköisten palveluiden ulkopuolelle nyt esitetty luonnollisen henkilön tunnistusväline ei toisi apua.

Digitaalisen tunnistautumisen ratkaisujen oltava yhdenvertaisia

Tukiliitto muistuttaa, että pääsy digitaalisiin palveluihin on perus- ja ihmisoikeuskysymys. YK:n vammaisyleissopimuksen 19 artikla turvaa vammaisten henkilöiden elämisen itsenäisesti ja osallisuuden yhteisössä ja osallisuuden vaatimus ulottuu myös digitaalisiin palveluihin. Digitaalisessa tunnistautumisessa julkisiin palveluihin on kyse myös YK:n vammaissopimuksen 12 artiklan tarkoittamasta henkilön oikeudellisen kelpoisuuden käyttämisestä, ja artikla edellyttää vammaisten henkilöiden tarvitsemien tukitoimien toteuttamista heidän käyttäessään oikeudellista kelpoisuuttaan. Jotta digitaalisen tunnistautumisen ratkaisut olisivat tosiasiassa yhdenvertaisia, on niiden mahdollistettava erilaisten toimintarajoitteiden vuoksi tarpeellisen avun ja tuen käyttäminen.  Tämä on erityisen tärkeää siksi, että monet vammaiset henkilöt käyttävät runsaasti julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita ja lisäksi edelleen jatkuva koronaviruspandemia on korostanut sähköisen asioinnin merkitystä.

Tukiliitto pitää kehitysvammaisten ja vastaavaa tukea tarvitsevien ihmisten näkökulmasta keskeisenä turvata digitaalisen henkilöllisyyden palveluissa mahdollisuus kanssa-asiointiin esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan tai asioinnissa avustavan läheisen kanssa. Tämän voisi toteuttaa esimerkiksi siten, että myös asioinnissa avustava henkilö käyttää avustamistilanteessa digitaalisen henkilöllisyyden osoittamisen palvelua. Tukiliitto ehdottaa, että lakiesitykseen on liitettävä säännökset helpottamaan vammaisten henkilöiden digitaalista tunnistautumista ja luonnollisen henkilön tunnistautumisvälineen käyttöä. Luottolaitostoiminnasta annetun lain kohdalla asian kirjaaminen lain perusteluihin ei ole saanut pankkeja hyväksymään avustajan käyttämisen kohtuullisena mukautuksena, eivätkä esimerkiksi pankkitoimintaa valvovat viranomaiset ole riittävästi puuttuneet asiaan, minkä vuoksi asia on tässä lakiesityksessä nostettava pykälätasolle. Pykälätasolla olisi todettava, että palveluntuottajien on tarvittaessa mukautettava palveluitaan ja varmistettava palveluiden toimivuus myös apuvälineillä. Esimerkkinä asiakkaan tarpeen mukaisesta mukauttamiskeinosta voisi olla henkilökohtaisen avustajan käytön salliminen.

Tukiliitto korostaa, että digitaalista tunnistautumista on kehitettävä YK:n vammaissopimuksen edellyttämällä tavalla, eli kaikille sopivan suunnittelun pohjalta. Valittujen ratkaisujen on oltava kaikkien saavutettavissa toimintakyvystä riippumatta ja lisäksi palveluissa on yksittäistapauksissa pystyttävä tekemään vamman vuoksi tarvittavia kohtuullisia mukautuksia. Tukiliitto korostaa, että digitaalisen henkilöllisyyden palveluiden on oltava tosiasiallisesti saavutettavia myös kognitiivisesti, helppokäyttöisiä ja tarvittaessa selkokielisiä, jotta mahdollisimman moni voi käyttää niitä erilaisista toimintarajoitteista huolimatta. Myös digitaalisen henkilöllisyyden palveluiden siirtymävaiheessa ja sen jälkeen tulee olla saatavilla riittävästi saavutettavaa, esimerkiksi selkokielistä, ohjausta ja neuvontaa.

Tukiliitto: Digitaalisen henkilöllisyyden palveluiden on oltava saavutettavia myös kognitiivisesti – ja tarvittaessa selkokielisiä. #Tunnistautuminen