Puhetta termeistä: ”Ihminen esiin sanojen takaa”

22.06.2022

”Jos kehitysvammainen maalaa tauluja tai tekee muuta taidetta, kannattaa puhua taiteilijasta, eikä vammaisuudesta”, Risto Burman sanoo Ylen haastattelussa.

Kehitysvammaisuus on tärkeä termi, kun määritellään ihmisen tuen tarvetta, mutta sanaa käytetään myös haukkumasanana, pohditaan Ylen jutussa 21.6.2022.

Kuusamon erityisen tuen tukiyhdistys eli KET-TU ry muutti nimensä viime vuonna. Sitä ennen se oli nimeltään Kuusamon kehitysvammaisten tuki ry. Ylen jutun mukaan Kuusamossa ollaan tyytyväisiä muutokseen. Puheenjohtaja Riikka Kurtti kertoo, että yhdistyksen uusi nimi koetaan helpommin lähestyttäväksi eikä niin lokeroivaksi.

Ylen haastattelema Kehitysvammaisten Tukiliiton toiminnanjohtaja Risto Burmanin toteaa, että on tilanteista, joissa on tarpeen puhua täsmällisesti kehitysvammaisuudesta, mutta pikku hiljaa laajemminkin yhteiskunnassa on alettu ymmärtää, että vamma ei määritä ihmistä.

”Jos kehitysvammainen maalaa tauluja tai tekee muuta taidetta, kannattaa puhua taiteilijasta, eikä vammaisuudesta”, Risto Burman sanoo.

Lue Timo Sipolan ja Ensio Karjalaisen juttu Ylen sivulta:
Kehitysvamma-sana koetaan leimaavana, siksi kuusamolainen yhdistys halusi olla edelläkävijä ja vaihtoi nimensä

 

Ihminen esiin sanojen takaa

Sanojen käyttöä käsiteltiin myös Tukiviestissä numero 2/2022. Onko vuosikymmeniä varsin neutraalilta kuulostanut nimitys alkanut tuntua vanhahtavalta?

Jutussa Pauliina Saarela pohtii: ”Kehitysvammainen ei ole ihan haukkumasana mutta ei kyllä kovin hyväkään. Riippuu vähän sanojasta, kuinka ikävältä se kuulostaa. Kehitysvammaiseksi kutsumisessa on sekin ongelma, että se vähän kuin niputtaa meidät kaikki samaan joukkoon. Oikeasti meitä on tosi monenlaisia, eikä monen vamma näy päällepäin. Lapsena joutui välillä kuulemaan kehariksi nimittelyä. Itse olen jo pari vuotta puhunut mieluiten ’ meikäläisistä’ . Myös ’ tukea tarvitseva’ on aika hyvä. Se vie ajatukset vamman sijaan ihmisten auttamiseen.”

Esiin tulee monenlaisia mielipiteitä.

Jani Hirvi sanoo jutussa: Minun korvaani ’kehitysvammainen’ kuulostaa vähän vanhahkolta termiltä. Ennen vanhaan se on varmaan ollut ihan ok, mutta ei enää nykypäivänä. Olisin valmis luopumaan koko sanasta vaikka heti. Aikansa kutakin. ’Tukea tarvitseva’ on sekin hiukan hankala ja pitää sisällään niin laajan kirjon asioita. Tärkeintä on, ettei ruveta yleistämään ja luokittelemaan ihmisiä turhaan.

Muutamat kehitysvammaisten tukiyhdistykset ovat vaihtaneet nimeä. Eräs nimeä vaihtanut tukiyhdistys löytyy Varkaudesta. Tukiviestin jutussa puheenjohtaja Sanna Oksanen-Vihervuori kertoo, että Varkauden Tuike ry, eli entiseltä nimeltään Varkauden Kehitysvammaisten Tuki ry, on saanut hyvää palautetta uudesta nimestä:
”Entinen nimi hankaloitti yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa ja sai lapsiperheet vieroksumaan toimintaa.”

Lue Mari Vehmasen juttu Tukiviestistä tai sivultamme:
Ihminen esiin sanojen takaa

 

Miltä tuntuu sana ”kehitysvammainen”

Sanojen ja termien käytön pohdinta on aina ajankohtaista. Videolla ihmiset, joilla on kehitysvamma, kertovat itse, miltä ”kehitysvammainen”-sana heistä tuntuu. Tukiliiton Paikka auki -mediatiimi kuvasi videon Me Itse -päivillä Seinäjoella lokakuussa 2017. Videon pituus 5,57.