Tavoite

Tällä sivulla kerrotaan miksi Best Buddies -kaveritoiminta on olemassa

Best Buddies -kaveritoiminta on olemassa siksi, että kehitysvammaiset tai muuten ymmärtämisessä ja oppimisessa tukea tarvitsevat henkilöt ja kehitysvammattomat henkilöt voisivat tutustua toisiinsa ja tehdä asioita yhdessä. Tavoitteenamme on tukea kehitysvammaisten ja kehitysvammattomien nuorten ja aikuisten yhdenvertaista kohtaamista vapaa-ajalla.

Kun ihmiset elävät paljon erillään, he eivät opi tuntemaan toisiaan. Tällöin syntyy helposti pelkoja tai ennakkoluuloja toisia kohtaan. Viettämällä aikaa yhdessä ja tehden yhdessä erilaisia asioita, tutustuu toiseen. Tutustuessa myös mahdolliset ennakkoluulot ja pelot vähenevät.

Kaikilla ihmisillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa. Vapaaehtoistoiminta on yksi keino tähän. Vapaaehtoistoimijuus ja kaverina toimiminen voivat tarjota uusia sosiaalisia rooleja. Tarkoituksena on, että kaveruus on useimmiten kodin ulkopuolella tapahtuvaa, mutkatonta yhdessäoloa. Kaveritoiminnan ja muun vapaaehtoistoiminnan kautta pääsee vaikuttamaan, auttamaan, solmimaan uusia sosiaalisia suhteita sekä kokeilemaan ja oppimaan uutta.
Vapaaehtoisen kommentti, jossa lukee: Halusin löytää jotain uuttakin ihmistä ympärille. Mulla oli muutama kaveri lähinnä vammaisten piireistä ja halusin tutustua vammattomaan. Halusin kokeilla vähän erilaisuutta, tutustua uusiin kavereihin ja siihen, minkälaisia tapahtumia tehdään

Esimerkkejä erillään olemisesta

Kehitysvammaiset henkilöt elävät vieläkin kovin erillään muista ihmisistä. Kehitysvammaiset lapset ja nuoret voivat käydä esimerkiksi eri kouluja kuin muut heidän ikäisensä.

Suurin osa kehitysvammaisista työikäisistä aikuisista osallistuu kuntien järjestämään työtoimintaan, joka on sosiaalihuollon palvelua. Työtoimintaa tehdään pääasiassa työkeskuksissa. Vain pieni osa työtoiminnasta on avotyötoimintaa, jota suoritetaan tavallisilla työpaikoilla. Tällä hetkellä vain noin 500 kehitysvammaista aikuista on palkkatöissä. Osa kehitysvammaisista aikuisista osallistuu päivätoimintaan, jossa esimerkiksi osallistutaan luovaan toimintaan. Päivätoimintaa järjestetään työ- ja päivätoimintakeskuksissa.

Kehitysvammaiset aikuiset asuvat vieläkin hieman erillään muista, sillä yleisin asumismuoto ovat edelleen erilaiset ryhmäkodit. Uusia ja muunlaisiakin ratkaisujakin on, esimerkkinä erilaiset asuntoryhmät. Toki erilaisia itsenäisen asumisenkin vaihtoehtoja on tarjolla yhä enemmän.

Vapaa-ajan toiminnot ovat tarkoitettu kaikille. Kehitysvammaiset henkilöillä on oikeus osallistua kaikille avoimiin vapaa-ajan toimintoihin, esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan tuella. Kehitysvammaisille henkilöille suunnataan paljon omia harrastusryhmiä. Kehitysvammaiset nuoret eivät käytä vielä kunnan nuoriso- ja vapaa-ajanpalveluita samoin kuin kehitysvammattomat nuoret. Nuorisopalvelut pyrkivät yhdenvertaisuussuunnittelun avulla tekemään toimenpiteitä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Vapaaehtoisen kommentti, jossa lukee: Mä olen oppinut kaveriltani, että kehitysvammainen ja vammaton on ihan melkein sama asia. Luulen, että kaverini on ymmärtänyt sen että mä en mahda kehitysvammalle mitään mutta pystyn silti tekeen sellasia ihan tavallisia asioita kuin ihan kaikki muutkin. Oon esimerkiksi taitava laulamaan, osaan käyttää puhelinta ja bussia ja osallistua harrastuksiin. Kehitysvamma ei estä mua osallistumasta mihinkään
Vapaaehtoisemme kertovat ajatuksiaan ja kokemuksiaan tasavertaisesta kaveritoiminnasta Tukiliiton blogissa.