Yöksi ulos – vinkkejä perheille yön yli kestävälle retkelle

Myös vaikeasti vammaiset lapset ja heidän perheensä voivat viettää viihtyisän ja turvallisen yön luonnossa. Retken suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa varsinkin silloin, jos retkelle on tarkoitus vuokrata apu- tai toimintaväline. Varaukset kannattaa tehdä mahdollisimman aikaisin, jotta välineen varmasti saa.

Seuraavat vinkit on ryhmitelty retkeä edeltävälle ajalle ja itse retkelle. Sitaatit ovat yhdistelmiä vanhempien kokemuksista, joita kertyi yön yli ulkona nukkumisesta syysseikkailun aikana Hossan kansallispuistossa Suomussalmella 6. – 9.9.2018. Malikkeen ja Sokeain Lasten Tuki ry:n järjestämään tapahtumaan osallistui viisi perhettä, joissa oli yhteensä kuusi vaikeasti vammaista lasta.

Ennen retkeä

Hanki tietoa retkikohteesta
Nykyisin yhä useampi retkikohde on esteetön tai sisältää esteettömiä osia. Esteettömissä kohteissa on yleensä mahdollisuus kulkea jokin reitti tai osuus esimerkiksi pyörätuolilla, ja tavallisesti myös nuotiopaikat ja vessat ovat esteettömiä.

Kansallispuistojen ja muiden metsähallituksen ylläpitämien retkeily- ja virkistysalueiden esteettömyydestä saa tietoa luontoon.fi-sivustolta. Alkuun pääsee esimerkiksi tästä linkistä: http://www.luontoon.fi/esteeton

Kännykkä tai gps eivät välttämättä toimi kaikilla retkeilyalueilla, joten paperikartta voi osoittautua hyödylliseksi. Jos sattuu omistamaan kompassin, senkin voi sujauttaa mukaan.

Varaa toimintaväline
Kun olet tutustunut kohteeseen, arvioi, tarvitseeko vaikeasti vammainen perheenjäsen apu- ja toimintavälineitä, esimerkiksi maastorattaita.

”Maastossa liikkumiseen on toimivia kulkupelejä. Mekin pääsimme hyvin liikkumaan vaikeillakin poluilla. Lasten kanssa voisi tehdä retken jollekin vuokrakämpälle. Niitäkin on esteettömiä ja löytyy esteetön vessakin.”

Välineitä luonnossa liikkumiseen voi vuokrata. Saat tietoa välineistä ja niiden vuokraamisesta välineet.fi-sivuston kautta. Se on Malikkeen, Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminnan Solian, liikuntakeskus Pajulahden, Satakunnan ammattikorkeakoulun sekä Oulun, Turun ja Jyväskylän kaupunkien yhteinen verkkopalvelu.

Mieti varusteet
Varusteille asetetut vaatimukset vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Esimerkiksi talvella, keväällä ja syksyllä tarvitaan lämpimämpi makuupussi ja -alustat kuin kesällä. Myös helteestä pakkaseen ja sateesta paahteeseen vaihtelevat säät asettavat omat vaatimuksensa. Seuraavat vinkit ovat keskimääräisiä, ja niitä kannattaa soveltaa olosuhteiden mukaan.

Majoite
Yön yli -retkellä tarvitaan yleensä majoite, esimerkiksi teltta, laavu tai kota. Joissakin kohteissa voi yöpyä autio- tai vuokratuvissa ja paikalleen rakennetuissa laavuissa. Valmiiden rakenteiden sekä niille johtavien kulkureittien esteettömyys kannattaa varmistaa etukäteen.

Pohtikaa, miten erityistä tukea tarvitseva retkeläinen pääsee majoitteeseen sisälle. Pystyykö hän kävelemään, kumartumaan ja ryömimään esimerkiksi tavalliseen retkitelttaan? Onko hänet nostettava sisälle? Nostaminen telttaan vaatii kumarteluineen voimaa ja notkeutta ja voi olla haastavaa. Sen sijaan esimerkiksi puolijoukkuetelttaan pääsee sisälle pyörätuolilla ja siellä mahtuu seisomaan. Myös laavuissa ja kodassa sisäänkäynti on yleensä korkeampi kuin retkiteltoissa.

”Jos lapsi ei liiku itse, pienessä teltassa yöpyminen on fyysisesti paljon haastavampaa kuin tilavassa teltassa.”

Majoitteen voi myös vuokrata tai saada ehkä lainaksi. Google antaa hakusanoilla ’majoitteiden vuokraus’ useita retkeilyvälineitä vuokraavia tahoja, esimerkiksi retkirent.fi-sivuston. Retken voi tehdä yhdessä toisen perheen kanssa ja jakaa puolijoukkueteltan vuokrakulut. Lisäksi suuri teltta voi olla helpompi pystyttää isommalla porukalla.

Myös muita retkeilyvälineitä, kuten keittimiä ja rinkkoja, voi vuokrata.

Yöpyminen
Yöpymiseen tarvitaan makuupussi ja yksi tai useampi makuualusta. Mitä kylmempi vuodenaika, sitä tärkeämpää on, että makuupussi on lämmin ja alusta eristää riittävästi maasta huokuvaa kylmyyttä.

”Lapsella oli lämmin ja pehmeä yö retkipatjalla. Minulla meni yö vähän hänen untaan vahtiessa, vaikka ei olisi tarvinnut. Kaiken kaikkiaan oli hieno kokemus nukkua kansallispuistossa yö.”

Jos kuljettaminen on helppoa, viileillä säillä voi ottaa mukaan paksuja retkipatjoja, lisävilttejä ja vaikka taljoja.

”Oletimme, että yö olisi ollut 10 astetta lämpimämpi, joten oli vähän viileää. Varusteiden pitää olla kunnossa, nyt haalimme makuupussit sieltä ja täältä.” 

Makuupusseja voi laittaa myös sisäkkäin, esimerkiksi kesäpussin ja kolmen vuodenajan makuupussin tai talvipussin ja kesäpussin. Jos palelee herkästi, talvimakuupussia voi käyttää aina viileillä säillä. Makuupussia voi käyttää myös peiton tavoin, jos ei voi tai halua ryömiä sen sisälle. Tällöin on syytä varmistaa esimerkiksi lisäpeitoin, ettei kylmä ilma pääse hytisyttämään nukkujaa makuupussin ja alustan välistä.

Yöksi kannattaa vaihtaa kaikki päivällä pidetyt vaatteet kuiviin, sillä vain kuiva vaate on makuupussissa lämmin. Päivän aikana pidettyihin vaatteisiin on aina kertynyt ihmisestä sen verran kosteutta, että niissä tulee yöllä kylmä.

”Saatiin ohjeet, miten pitää pukeutua makuupussiin, ja me teimme neuvojen mukaan ja pysyimme kaikki tosi lämpiminä. Meillä on villakerrastoja ja fleecejä, säästettiin sitten kuivana yhdet, että sai kuivat päälle illalla, kun meni makuupussiin.”

Yöpukeutuminen on paitsi lämpötilakysymys, myös yksilöllistä. Joillekin riittää esimerkiksi yksi kerrasto, kun taas toiset tarvitsevat lisäksi fleece- tai (merino)villavaatetta ja jalkaan lämpöiset sukat, ehkä piponkin päähän. Mitä vähemmän nukkuja pystyy liikkumaan, sitä parempi suojaus kylmää vastaan tarvitaan.

Vaatteet ja jalkineet
Retkivaatetus perustuu kerrospukeutumiseen, jolloin vaatetta voi lisätä ja vähentää helposti tarpeen mukaan. Alin vaatekerta imee iholta kosteuden ja siirtää sen seuraavaan vaatekertaan eli välikerrokseen. Alin vaatekerta voi olla esimerkiksi silkkiä, villaa tai keinokuitua. Vaikka merinovillan ei pitäisi kutittaa, kutittavuus kannattaa testata etukäteen. Villan hyvä puoli on, että se on kosteanakin lämmin. Huonoin materiaali retkioloihin on puuvilla. Se ei juuri haihduta imemäänsä kosteutta, on kosteana kylmä ja kuivuu hitaasti.

Välikerros voi olla esimerkiksi villaa, fleeceä tai keinokuitua. Välikerros ottaa vastaan aluskerroksen iholta keräämää kosteutta ja haihduttaa sen ilmaan suoraan tai päällyskerroksen kautta. Päällys- eli kuorikerroksen vaatteet valitaan tilanteen mukaan. Usein kuorikerroksen vaatteet on valmistettu tuulenpitävästä, hengittävästä ja sateelta suojaavasta materiaalista.

Kylmällä, tuulisella säällä tarvitaan yleensä päähine ja käsineet. Kauluri, puffi tai huivi suojaavat kaulaa. Kaulaliinaakin voi käyttää, kunhan se ei takerru mihinkään. Lisäksi mukaan kannattaa varata taukovaatetta sekä sadevarusteet, ellei kuorikerros ole täysin sateenpitävä. Yleensä materiaalit, jotka ovat pilariarvoltaan yli 10 000, pitävät hyvin sadetta, mutta jo 3000:n vaatteessa voi oleskella vähäisessä sateessa muutaman tunnin.

Usein sellaisella yön yli -retkellä, jolla ei liiemmin vaelleta, riittävät tavalliset ulkoilu- tai retkeilyjalkineet. Jos kulkumatkaa on jonkin verran ja kantamukset painavat paljon, tukevat vaelluskengät voivat olla hyödylliset. Sadekelillä saappaat toimivat, ja ainakin kesäisissä oloissa kevyet, mukavat leirijalkineet lisäävät viihtyisyyttä. Monet käyttävät leirissä crocseja.

Ruoka ja ruokailu
Suunnitelkaa etukäteen, mitä syötte, valmistatte tai lämmitätte leiripaikassa. Tarvitaanko mukaan retkikeitin, retkiuuni, foliota (foliossa kypsentämiseen) tai muita valmistusvälineitä?

Käteviä retkiruokaohjeita on alan kirjoissa ja netissä, esimerkiksi retkipaikka.fi- ja luontoon.fi-sivustoilla. Retkiuunilla valmistuvista ruo’oista saa vinkkejä esimerkiksi instagramista https://www.instagram.com/retkiuuni/

Ruokailuvälineinä kannattaa käyttää kovamuovisia tai muita lujatekoisia astioita. Lerpahtelevaa pahvilautasta on vaikea pidellä, jos käsivoimat ovat heikot tai kädet vapisevat. Kovamuovista valmistettu lusikka tai haarukka pysyy vaativassakin käytössä ehjänä toisin kuin kertakäyttöiset välineet, jotka voivat katketa ja sälöillä katketessaan.

Hygienia ja lääkkeet
Retkelle otetaan mukaan tarvittavat lääkkeet, vaipat, vessapaperi, käsidesi ja ensiaputarvikkeet. Jos leirissä ei ole peseytymismahdollisuuksia, puhdistusliinat ovat käyttökelpoinen vaihtoehto.

Myös vessaratkaisut on mietittävä, ellei retkikohteessa ole esteetöntä vessaa tai puuceetä. Vessan voi tehdä itse retkituolista, tai mukaan voi ottaa koottavan wc-tuolin. Vessan yksityisyyden voi varmistaa virittämällä näkösuojan esimerkiksi pressusta.

Ohjeita vessaratkaisuihin on tekstin lopussa.

Turvallisuus
Puhelin ja varavirtalähteet

Lataa puhelin kunnolla ennen retkelle lähtöä. Voit asentaa siihen 112 Suomi -mobiilisovelluksen. Jos joudut soittamaan apua, sovellus näyttää olinpaikkasi tarkat koordinaatit hätäkeskukselle, joten se nopeuttaa avun tulemista paikalle.

Sovelluksen voi ladata täältä: https://digia.com/palvelumme/ratkaisumme/112-suomi/

Ota mukaan puhelimen akun tyhjentymisen varalle myös kunnollinen, täyteen ladattu varavirtalähde ja johto, jolla sen voi yhdistää puhelimeen.

Muuta huomioitavaa
Retken turvallisuuden suunnittelussa otetaan huomioon maasto-olot. Jos leiri on esimerkiksi veden äärellä, mukaan kannattaa ottaa heittoliina siltä varalta, että joku retkeläisistä joutuu veden varaan ilman uimataitoa. Talvella jäällä liikuttaessa jäänaskalit lisäävät turvallisuutta.

Retkeläisten allergiat otetaan huomioon, ja esimerkiksi ampiaisten pistoihin on kesällä hyvä varautua. Auringolta suojautumisessa auttavat aurinkovoide, lippalakki ja aurinkolasit.

Helteellä ja auringon porottaessa tarvitaan tavallista enemmän juotavaa. Joissakin retkikohteissa on kaivo, mutta sen veden juomakelpoisuus kannattaa selvittää etukäteen. Kansallispuistojen osalta kaivojen kunto on yleensä kerrottu retkikohteen kuvauksen yhteydessä, mutta asiaa voi tiedustella myös luontokeskuksista.

Kiire haittaa retken mukavuutta, joten aikataulusta kannattaa tehdä riittävän väljä. Leirin pystyttäminen, purkaminen, ruokailut, pukeutumiset ja nukkumaan käyminen vievät helposti yllättävän paljon aikaa.

Retkelle valmistautumiseen kuuluu usein myös juttelu tai muu kommunikaatio vaikeasti vammaisen lapsen kanssa tulevasta retkestä.

”Lasta jännitti ensin, mutta kun sanoin, että teltassa on hyvä olla eikä mitään pelättävää, hän rauhoittui.”

Etukäteen voi tarvittaessa käydä läpi, mitä retkellä nähdään ja tehdään. Osa lapsista tarvitsee myös retken aikana ohjausta ja rohkaisua erilaisten tilanteiden ja asioiden kohtaamiseen. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi telttaan ja makuupussiin meneminen.

Retken aikana

Valitse teltalle tai muulle majoitteelle tasainen paikka, johon ei virtaa tai kerry vettä sateella. Huolehdi hyvästä käsihygieniasta etenkin ruoan käsittelyn aikana. Ota makuupussit ajoissa esille ja levitä ne pöyhentymään.

”Hyvä telttayö syntyy siitä, että on riittävästi lämpöä ja lämmintä päällä, kun mennään nukkumaan. Varusteiden pitää olla kunnossa, makuupussien tarpeeksi lämpimiä. Ja valot, että nähdään liikkua pimeässä ja varmistaa, että lapsilla on kaikki hyvin.”

Hämärän ja pimeän aikana valaistus lisää turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Hyviä valonlähteitä ovat paloturvalliset led-lyhdyt ja telttalamput. Liikkumista varten kannattaa varata mukaan riittävästi otsa- tai taskulamppuja.

Valaiskaa piha ja kulkureitit sekä vessa. Jos telttanarut eivät ole valmiiksi heijastavia, niihin voi kieputtaa heijastinnauhaa. Näin ne näkyvät pimeässäkin esimerkiksi otsalampun valossa ja kompastumisen vaara pienenee.

Jos yövytte puolijoukkue- tai muussa isossa teltassa, jossa on korkeat maakiilat, kiiilojen päähän voi laittaa valkoiset kertakäyttömukit. Ne näkyvät valaistussa leirissä kauas, joten maasta törröttäviä kiiloja on helppo varoa.

Retken lopuksi, kun leiri on purettu ja pakattu, kannattaa vielä tarkistaa, ettei maastoon tai vuokratupaan ole unohtunut mitään sinne kuulumatonta. Myöskään roskia ei saa jäädä maastoon eikä leiripaikalle. Jos on kalastettu, tarkistetaan, ettei luontoon jää irtosiimoja eikä -koukkuja.