Vetokoiran kyytiin kelkalla

Saagan, 3, ja hänen isoveljiensä viimetalvisiin leikkeihin tuli uutta iloa Snow Baby Fun -kelkan myötä.

Teksti: Marjaana Roponen / Kuva: Kuvat perheen kotialbumista

”Muksut tykkäsi siitä tosi paljon. Tuolla takapihalla isoveljet veti ja työnsi Saagaa. Siinä riitti vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Ja Saaga nauraa kikatti kyydissä minkä kerkesi”, kertoo Saagan äiti Marjo Kurhela.

Kelkka on sopinut Saagalle ominaisuuksiltaan todella hyvin.

”Tyttärelläni on spastinen tetraplegia eli hän on liikuntakyvytön. Kuppimainen istuinosa on tosi hyvä. Saaga pystyy istumaan siinä luontevassa asennossa. Hän istui kelkassa jo ennen lumen tuloa sisällä”, Kurhela kertoo iloiselle muistolle nauraen.

Kurhelat ovat pitäneet kelkkaa helppokäyttöisenä sekä kevyenä työntää ja vetää. Kelkkaan on laitettu ensin Saagan alle lämpöpussi ja sen jälkeen tyttö on laitettu vöillä kiinni. Kiinnittäminen on ollut yhtä vaivatonta kuin rattaissa.

”Viime talvena lunta oli niin vähän, että emme uskaltaneet lähteä tuonne hiekkatielle, ettei kelkan pohja rikkoudu. Mutta jos lunta vain saadaan, lähdetään lenkkeilemään. Erityisesti odotamme, että Saaga pääsisi kelkalla husky-koiramme vedettäväksi. Kelkka on mahdollista kiinnittää turvallisesti rekeen, jota koiramme vetää. Olisi ihanaa, että Saagakin saisi kokea tämän ilon.”

Kurhela kirjoittaa tyttärensä elämästä blogia Karhuemon karjuntaa ja hänellä on laaja tuttavapiiri Facebookissa, minkä vuoksi korttien myynti oli hänelle todella vaivaton homma.

”Tunnin kuluttua ilmoituksen laittamisesta, kaikki kortit olivat menneet. Myin sitten vähän ylimääräisiäkin kortteja varastoon niitä varten, joille myyminen on ollut hankalampaa.”

Seuraavaksi perhe alkaa myydä kortteja Stabilo-tyhjiötyynyä varten, ja jos kortteja menee kaupaksi enemmän kuin tarvitsisi, loput kortit voi myydä hyväntekeväisyysmielessä.

Artikkeli on julkaistu Malikkeen Liikkeelle-lehdessä 2018.