Saan asua, miten itse haluan

Eija Piekkari on tyytyväinen kotiinsa Sodankylän keskustassa, vaikka ensin ajatus muutosta harmitti ja suututti.

Syyskuussa Sodankylässä
puiden lehdet ovat keltaisia ja punaisia.
Eija Piekkari sauvakävelee
kirkonkylän katuja pitkin.

Nämä kadut ovat hänelle tuttuja,
sillä hän on asunut Sodankylässä
lähes koko elämänsä.
Sodankylä on kunta
keskellä Lapin maakuntaa.

”Täällä on mukava asua,
kun tämä on tällainen pikkukylä”,
Eija kertoo.

 

Kerrostalon alkuperäinen asukas

Eija Piekkarin koti on
Sodankylän keskustassa
pienessä kerrostalossa.

Hän on asunut
samassa talossa jo 24 vuotta.
Ennen sitä Eija Piekkari asui
toimintakeskuksen pihapiirissä.

Ensin hän asui
yhdessä avohuollon asunnossa,
sitten hän muutti toiseen.

Asumisen ohjaajat huomasivat,
että Eija pärjää hyvin yksin.
He ehdottivat hänelle muuttoa.
Keskustaan rakennetaan uutta kerrostaloa.

Eija Piekkari ei pitänyt ehdotuksesta.
”Mietin, että minunko
se aina pitää muuttaa”, Eija kertoo.

Ajatus muuttamisesta
tuntui hankalalta.
Häntä harmitti ja suututti.
Eija lähti hiihtämään joen rantaan.
Hän halusi miettiä ehdotusta rauhassa.

Hiihtoretkellä hänen olonsa keveni,
kun toimintakeskus ja asunto jäivät taakse.

Muutaman päivän päästä
Eija meni potkukelkalla
katsomaan kerrostaloa.
Se oli melkein valmis.

Talossa oli hienot kulmaikkunat,
joihin Eija ihastui:
”Silloin tunsin, että
haluan muuttaa tuohon taloon.”

Seuraavalla viikolla Eija ilmoitti,
että hän ottaa asunnon vastaan.

Toukokuussa vuonna 1997
Eija muutti uuteen kotiinsa,
jossa hän asuu yhä.

Olen tämän kerrostalon
ainoa alkuperäinen asukas, Eija sanoo.
Muut asukkaat ovat
vuosien aikana vaihtuneet.

Eija pitää käsitöistä. Virkkaamalla valmistuu peitto.
Eija pitää käsitöistä. Virkkaamalla valmistuu torkkupeitto.

Minä saan asua, miten itse haluan

Eija Piekkari viihtyy
omassa kodissaan hyvin.
Olohuoneen, keittiön
ja makuuhuoneen lisäksi
asunnosta löytyy oma sauna,
jonka Eija lämmittää
kaksi kertaa viikossa.

”Minulle on tärkeää,
että saan asua, miten itse haluan.
Saan siivota ja tiskata
omassa aikataulussani”,
Eija sanoo.

Eija käy avotöissä kirjastossa,
jonne on kotiovelta vain 500 metriä.
Myös muut palvelut ovat lähellä.

”Tosin palvelut vähenevät koko ajan,
kun niiden yrittäjät jäävät eläkkeelle
ja monet asiat siirtyvät nettiin”,
Eija toteaa.

Asumisen ohjaaja käy
Eijan luona kerran viikossa.
Silloin he vaihtavat viikon kuulumiset.

”Joskus ohjaaja auttaa minua
esimerkiksi pesemään ikkunat
tai lähtee mukaan ostoksille,
jos teen isompia hankintoja”,
Eija sanoo.

Vapaa-ajallaan Eija Piekkari
viihtyy käsitöiden parissa.
Nyt kesken on virkattu torkkupeitto.

Eija käy usein lenkillä
ja retkillä luonnossa.
Joskus hän ottaa eväät matkaan
ja pysähtyy syömään niitä
vaikka joen rannalle.

”Luonto antaa minulle rauhaa.
Jos minua vaikka surettaa,
niin luonnossa tunne usein helpottaa”,
hän sanoo.

 

""
Eija on pienen kerrostalon ainoa alkuperäinen asukas.

Kodintunne voi löytyä mistä vain

Oma koti kerrostalossa
on Eija Piekkarille rakas
ja hän toivoo,
että voi asua siellä
mahdollisimman pitkään.

Kodintunne eli kodin tunnelma
voi kuitenkin löytyä myös muualta.
”Ajattelen, että jos joskus
joudun muuttamaan vanhainkotiin,
on sekin minulle koti.
Tärkeintä on, ettei se ole laitos.”

 

Oma lehti Leija

Juttu on julkaistu selkolehti
Leijassa numero 5/2021.
Linkki avautuu Issuu-palveluun.

Tutustu sivullamme
selkolehti Leijaan.
Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa
ja sen vuosikerta maksaa 16 euroa.
Leijan voi tilata omaksi tai lahjaksi osoitteesta
jasenpalvelu@tukiliitto.fi