Someseinä testaus | Tukiliitto
Siirry sisältöön
Kuusi ihmistä seisoo rinnakkain värikkäällä taustalla. Ihmisten yläpuolella teksti: Yhdenvertaisuus vaatii tekoja.

Someseinä testaus

Klikkaa somekanavillemme

Meillä kaikilla on oman arkemme muodostamia kuplia, joista käsin tutkailemme maailmaa. Tukiliiton Yhdenvertainen @kaveritoiminta on tarjonnut uuden ihmisen kohtaamisten myötä kontaktin ja kurkistuksen oman kuplan ulkopuolelle. Esimerkiksi viime vuonna jopa 75% kaveripareista tutustui ensimmäisen kerran vammaisuuden perusteella erilaiseen ihmiseen.

Blogikirjoituksessa syvennytään vapaaehtoisten kokemuksien kautta pohtimaan, kuinka vapaaehtoistehtävä on joskus jopa radikaali teko.

Löydät linkin blogiin profiilin linkkipuusta sekä tarinoista.

Meillä kaikilla on oman arkemme muodostamia kuplia, joista käsin tutkailemme maailmaa. Tukiliiton Yhdenvertainen kaveritoiminta on tarjonnut uuden ihmisen kohtaamisten myötä kontaktin ja kurkistuksen oman kuplan ulkopuolelle. Esimerkiksi viime vuonna jopa 75% kaveripareista tutustui ensimmäisen kerran vammaisuuden perusteella erilaiseen ihmiseen.

Blogikirjoituksessa syvennytään vapaaehtoisten kokemuksien kautta pohtimaan, kuinka vapaaehtoistehtävä on joskus jopa radikaali teko.

https://www.tukiliitto.fi/blogi/tarkea-kontaktin-luoja-vapaaehtoistehtavasta-ihmissuhteeksi/

”Sanotaan SEIS uuden lain vesittämiselle – KYLLÄ vammaisten nuorten itsenäistymiselle” -vetoomuksen luovutukset jatkuvat.

Tiistaina 16.9 kokemustoimijat Sirpa Kröger ja Sari Vanttaja,

Oulun Me itse ry:n puheenjohtaja Mirva Pekkola-Rousu sekä

Oulun seudun tukiyhdistyksestä Leena Jumisko kävivät luovuttamassa vetoomuksen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle.

Vetoomuksen Pohteella ottivat vastaan hyvinvointialueen johtaja Ilkka Luoma sekä aluehallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä.

Lue lisää vetoomuksesta osoitteessa https://www.tukiliitto.fi/toiminta/tukiliitto-vaikuttaa/vetoomus-sanotaan-seis-vammaispalvelulain-vesittamiselle/

#Tukiliitto #pohde #kohtaamut

”Sanotaan SEIS uuden lain vesittämiselle – KYLLÄ vammaisten nuorten itsenäistymiselle” -vetoomuksen luovutukset jatkuvat.

Tiistaina 16.9 kokemustoimijat Sirpa Kröger ja Sari Vanttaja,

Oulun Me itse ry:n puheenjohtaja Mirva Pekkola-Rousu sekä

Oulun seudun tukiyhdistyksestä Leena Jumisko kävivät luovuttamassa vetoomuksen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle.

Vetoomuksen Pohteella ottivat vastaan hyvinvointialueen johtaja Ilkka Luoma sekä aluehallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä.

Lue lisää vetoomuksesta osoitteessa https://www.tukiliitto.fi/toiminta/tukiliitto-vaikuttaa/vetoomus-sanotaan-seis-vammaispalvelulain-vesittamiselle/

#Tukiliitto #pohde #kohtaamut

Klikkaa somekanavillemme fb testi

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

Meillä kaikilla on oman arkemme muodostamia kuplia, joista käsin tutkailemme maailmaa. Tukiliiton Yhdenvertainen kaveritoiminta on tarjonnut uuden ihmisen kohtaamisten myötä kontaktin ja kurkistuksen oman kuplan ulkopuolelle. Esimerkiksi viime vuonna jopa 75% kaveripareista tutustui ensimmäisen kerran vammaisuuden perusteella erilaiseen ihmiseen.

Blogikirjoituksessa syvennytään vapaaehtoisten kokemuksien kautta pohtimaan, kuinka vapaaehtoistehtävä on joskus jopa radikaali teko.

www.tukiliitto.fi/blogi/tarkea-kontaktin-luoja-vapaaehtoistehtavasta-ihmissuhteeksi/
See MoreSee Less

Meillä kaikilla on oman arkemme muodostamia kuplia, joista käsin tutkailemme maailmaa. Tukiliiton Yhdenvertainen kaveritoiminta  on tarjonnut uuden ihmisen kohtaamisten myötä kontaktin ja kurkistuksen oman kuplan ulkopuolelle. Esimerkiksi viime vuonna jopa 75% kaveripareista tutustui ensimmäisen kerran vammaisuuden perusteella erilaiseen ihmiseen. 

Blogikirjoituksessa syvennytään vapaaehtoisten kokemuksien kautta pohtimaan, kuinka vapaaehtoistehtävä on joskus jopa radikaali teko.

https://www.tukiliitto.fi/blogi/tarkea-kontaktin-luoja-vapaaehtoistehtavasta-ihmissuhteeksi/

”Sanotaan SEIS uuden lain vesittämiselle – KYLLÄ vammaisten nuorten itsenäistymiselle” -vetoomuksen luovutukset jatkuvat.

Tiistaina 16.9 kokemustoimijat Sirpa Kröger ja Sari Vanttaja,
Oulun Me itse ry:n puheenjohtaja Mirva Pekkola-Rousu sekä
Oulun seudun tukiyhdistyksestä Leena Jumisko kävivät luovuttamassa vetoomuksen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle.
Vetoomuksen Pohteella ottivat vastaan hyvinvointialueen johtaja Ilkka Luoma sekä aluehallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä.

Lue lisää vetoomuksesta osoitteessa www.tukiliitto.fi/toiminta/tukiliitto-vaikuttaa/vetoomus-sanotaan-seis-vammaispalvelulain-vesitta…

#Tukiliitto #pohde #kohtaamut
See MoreSee Less

”Sanotaan SEIS uuden lain vesittämiselle – KYLLÄ vammaisten nuorten itsenäistymiselle” -vetoomuksen luovutukset jatkuvat. 

Tiistaina 16.9 kokemustoimijat Sirpa Kröger ja Sari Vanttaja, 
Oulun Me itse ry:n puheenjohtaja Mirva Pekkola-Rousu sekä 
Oulun seudun tukiyhdistyksestä Leena Jumisko kävivät luovuttamassa vetoomuksen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle.
Vetoomuksen Pohteella ottivat vastaan  hyvinvointialueen johtaja Ilkka Luoma sekä aluehallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä. 

Lue lisää vetoomuksesta osoitteessa https://www.tukiliitto.fi/toiminta/tukiliitto-vaikuttaa/vetoomus-sanotaan-seis-vammaispalvelulain-vesittamiselle/

#Tukiliitto #pohde #kohtaamut

2 CommentsComment on Facebook

Hienoa, Pohjois-Savon porukka vie vetoomuksen PS:n Hyvinvointialueen valtuustolle 6.10.2025. Kerromme tapahtumasta jälkikäteen.

Tuetussa työssä täsmätyöntekijällä ja työnantajalla on mahdollisuus tukeen työllistymisen eri vaiheissa.

Katso tästä tietoiskusta, mitä ajatuksia täsmätyöntekijyys herättää. Vastaajina toimivat Tukiliiton kokemustoimijat.

Työelämä omaksi- ja Kokemustoiminta omaksi -hankkeet julkaisevat syksyn aikana video- ja tietoiskusarjan kehitysvammaisten henkilöiden työelämään liittyen.
See MoreSee Less

Tuetussa työssä täsmätyöntekijällä ja työnantajalla on mahdollisuus tukeen työllistymisen eri vaiheissa.

Katso tästä tietoiskusta, mitä ajatuksia täsmätyöntekijyys herättää. Vastaajina toimivat Tukiliiton kokemustoimijat.

Työelämä omaksi- ja Kokemustoiminta omaksi -hankkeet julkaisevat syksyn aikana video- ja tietoiskusarjan kehitysvammaisten henkilöiden työelämään liittyen.Image attachmentImage attachment+4Image attachment

Veijo Nikkanen (15.9.1970–10.9.2025) on poissa. Häntä jäävät kaipaamaan läheiset ystävät, työyhteisö sekä suuri joukko tutuiksi ja ystäviksi tulleita ihmisiä ympäri Suomen.

Vakava sairaus vei Veijon sairauseläkkeelle pari vuotta sitten. Hän oli kaikille kohtaamilleen ihmisille rohkaiseva, kannustava ja lähestyttävä.

Kommenteissa voit kertoa omia muistojasi Veijosta.

Veijo olisi täyttänyt tänään 55 vuotta. Hän olisi luultavasti syönyt sen kunniaksi voisilmäpullan. Koska pullasta tulee hyvä mieli.

Lue muistokirjoitus Tukiviestistä:
tukiviesti.fi/sanottua/hyvan-mielen-lahettilas-on-poissa/
See MoreSee Less

Veijo Nikkanen (15.9.1970–10.9.2025) on poissa. Häntä jäävät kaipaamaan läheiset ystävät, työyhteisö sekä suuri joukko tutuiksi ja ystäviksi tulleita ihmisiä ympäri Suomen.

Vakava sairaus vei Veijon sairauseläkkeelle pari vuotta sitten. Hän oli kaikille kohtaamilleen ihmisille rohkaiseva, kannustava ja lähestyttävä. 

Kommenteissa voit kertoa omia muistojasi Veijosta. 

Veijo olisi täyttänyt tänään 55 vuotta. Hän olisi luultavasti syönyt sen kunniaksi voisilmäpullan. Koska pullasta tulee hyvä mieli. 

Lue muistokirjoitus Tukiviestistä: 
https://tukiviesti.fi/sanottua/hyvan-mielen-lahettilas-on-poissa/

78 CommentsComment on Facebook

Opiskelukaveri🙏 Todella reilu ja sydämellinen ihminen. Hymyilevä viikinki❤ Osanotto läheisille ja työtovereille.

Voi mikä suru uutinen 🥺💔 Lämmin osanotto Veijon läheisille. Veijosta nii hyviä muistoja, huumoria ja hyvää mieltä ❤️ Lämmöllä muistaen.

R.I.P. 🌹

View more comments

Tänään 13.9. vietetään kansainvälistä testamenttilahjoittamisen päivää.

Moni miettii, millaisen perinnön jättää jälkeensä. Tiesitkö, että testamentilla voit määrätä omaisuutesi käytöstä sen jälkeen, kun sinua ei enää ole? Tai että voit testamenttilahjoituksen avulla jättää osan omaisuudestasi haluamallesi järjestölle?

Testamenttilahjoituksen avulla perinnöstäsi jää jälki pitkälle tulevaisuuteen. Lue lisää testamenttilahjoittamisesta: tukiliitto.fi/lahjoita/testamenttilahjoitus/
See MoreSee Less

Tänään 13.9. vietetään kansainvälistä testamenttilahjoittamisen päivää.

Moni miettii, millaisen perinnön jättää jälkeensä. Tiesitkö, että testamentilla voit määrätä omaisuutesi käytöstä sen jälkeen, kun sinua ei enää ole? Tai että voit testamenttilahjoituksen avulla jättää osan omaisuudestasi haluamallesi järjestölle?

Testamenttilahjoituksen avulla perinnöstäsi jää jälki pitkälle tulevaisuuteen. Lue lisää testamenttilahjoittamisesta: tukiliitto.fi/lahjoita/testamenttilahjoitus/

2 CommentsComment on Facebook

Ihana valokuva 😍🧡💚

Komea. Kuva. Ok.

Keskiviikkona Kajaanin pääkirjastolla kokoonnuttiin kokemus- ja vertaistoiminnan teeman äärelle. Ihmiseltä ihmiselle – kokemusääni kuuluviin -tapahtuma tarjosi kaikille avoimen mahdollisuuden tutustua kokemustietoon, vertaisuuteen ja osallisuuteen.
Ohjelmassa oli mielenkiintoinen paneelikeskustelu, kokemuspuheenvuoro sekä esittely- ja toimintapisteitä useilta järjestöiltä ja kulttuurialan toimijoilta.
Myös meidän Tukiliiton kokemustoimijoita oli tapahtumassa kertomassa omasta matkastaan kokemustoimijoiksi.
Kaiken kaikkiaan hieno ja ajatuksia herättelevä päivä! Vertaistuki voi olla korvaamatonta, jaettu kokemus on merkityksellistä sekä kertojalle että kuulijalle.

See MoreSee Less

Keskiviikkona Kajaanin pääkirjastolla kokoonnuttiin kokemus- ja vertaistoiminnan teeman äärelle. Ihmiseltä ihmiselle – kokemusääni kuuluviin -tapahtuma tarjosi kaikille avoimen mahdollisuuden tutustua kokemustietoon, vertaisuuteen ja osallisuuteen.
Ohjelmassa oli mielenkiintoinen paneelikeskustelu, kokemuspuheenvuoro sekä esittely- ja toimintapisteitä useilta järjestöiltä ja kulttuurialan toimijoilta. 
Myös meidän Tukiliiton kokemustoimijoita oli tapahtumassa kertomassa omasta matkastaan kokemustoimijoiksi. 
Kaiken kaikkiaan hieno ja ajatuksia herättelevä päivä! Vertaistuki voi olla korvaamatonta, jaettu kokemus on merkityksellistä sekä kertojalle että kuulijalle.Image attachmentImage attachment+1Image attachment

Henkilökohtainen apu mullisti Maija Juholan elämän.

Avun saaminen on tuonut Maijan arkeen aktiivisuutta ja rohkeutta. Avustaja Laura Raution kanssa Maija on aloittanut säännöllisen kuntoilun ja uskaltautunut moniin uusiin juttuihin.

Maija rohkaisee tukea tarvitsevia ihmisiä ainakin kokeilemaan henkilökohtaista apua. Kun löytyy ihminen, jonka kanssa kemiat kohtaavat, elämään voi tulla käänteentekeviä muutoksia.

Lue Tukiviestin juttu: tukiviesti.fi/tarinat/henkilokohtainen-apu-mullisti-maijan-elaman/
See MoreSee Less

Henkilökohtainen apu mullisti Maija Juholan elämän.

Avun saaminen on tuonut Maijan arkeen aktiivisuutta ja rohkeutta. Avustaja Laura Raution kanssa Maija on aloittanut säännöllisen kuntoilun ja uskaltautunut moniin uusiin juttuihin.

Maija rohkaisee tukea tarvitsevia ihmisiä ainakin kokeilemaan henkilökohtaista apua. Kun löytyy ihminen, jonka kanssa kemiat kohtaavat, elämään voi tulla käänteentekeviä muutoksia. 

Lue Tukiviestin juttu: https://tukiviesti.fi/tarinat/henkilokohtainen-apu-mullisti-maijan-elaman/

1 CommentComment on Facebook

Upea juttu. Sotepiiristäkin riipuen ei välttämättä saa lainkaan avustajatunteja tai niitä saa kovin vähän.

Syyskuussa vietetään Suomessa vammaishistoriakuukautta. Vammaishistoriakuukauden tavoitteena on kannustaa yksilöitä, yhteisöjä ja eri toimijoita käsittelemään yhteistä historiaamme vammaisuuden näkökulmasta.
Syyskuun aikana julkaisemme somessa viikoittain pienen haastattelun tai jutun, palasia ihmisten elämistä.

Sodankylän Kohtaa mut-kahvilassa muisteltiin menneitä ja juteltiin siitä, millaisia kokemuksia ja muistoja ihmisillä on omasta elämästään.

65-vuotias naisosallistuja kertoi tarinaansa näin:
Aloitin koulun 60-luvun lopulla. Olen asunut aina tässä kylällä. Kun koulu päättyi, muutin ja aloitin Ylitorniolla opiston. Opiston jälkeen olin hetken aikaa päivätoiminnoissa kylällä ja sitten menin taas Ylitorniolle, tällä kertaa kristilliseen opistoon. Myöhemmin olin avotöissä pesulassa ja sen jälkeen kirjastolla, josta jäin sitten eläkkeelle. Työntekoa olisin kyllä halunnut jatkaa vielä pitempäänkin."

70-vuotias miesosallistuja kertoi kokemuksistaan seuraavaa:
”Olin 12-vuotias, kun minut vietiin Muhokselle Toivola-Kotiin. Se oli sellainen maatila, jossa käytiin koulua ja tehtiin niitä maatilan töitä. Olihan se aika hurjaa niin pienenä mennä sinne. Kyllä siinä koti-ikävä tuli. Joskus harvoin vaan pääsi käymään kotona. 1974 pääsin takaisin siviiliin ja muutin taas Sodankylään. ”

Kaverin kokemukset saavat nuoremmat kävijät miettimään, että on tärkeää saada itselleen sopivaa tukea ja jakaa asioita luotettavien ihmisten kanssa. Aina näin ei ole ollut. ”Kamalaa olisi ollut, jos nuin pienenä olisi viety pois kotoa”, miettii yksi.

Lapin alueen ikääntyvien kehitysvammaisten muisteluissa esiintyy usein nämä kaksi paikkaa; Ylitornion opisto, jossa monet naiset ovat opiskelleet sekä Toivola-Koti, jossa pitkään asui ainoastaan poikia.
Lapin kunnissa kouluja oli ennen paljon myös ns. syrjäkylillä, joka mahdollisti joillekin kotona asumisen ensimmäiset kouluvuodet. Kirkonkylälle tultiin sitten myöhemmin apukouluun tai erityisluokkaan. Useat kertoivat myös kiertäneensä eri paikkakuntia ja asumisvaihtoehtoja, ennen kuin on löytynyt se oma paikka. Irrallisuus on joskus tuonut mukanaan yksinäisyyttä.
Yhtä kaikki, jokainen kertoi, että nyt on monilta osin paremmin.
———————————————————
Lue lisää vammaishistoriakuukaudesta.
vammaishistoria.info/
See MoreSee Less

Syyskuussa vietetään Suomessa vammaishistoriakuukautta. Vammaishistoriakuukauden tavoitteena on kannustaa yksilöitä, yhteisöjä ja eri toimijoita käsittelemään yhteistä historiaamme vammaisuuden näkökulmasta. 
Syyskuun aikana julkaisemme somessa viikoittain pienen haastattelun tai jutun, palasia ihmisten elämistä. 

Sodankylän Kohtaa mut-kahvilassa muisteltiin menneitä ja juteltiin siitä, millaisia kokemuksia ja muistoja ihmisillä on omasta elämästään. 

65-vuotias naisosallistuja kertoi tarinaansa näin: 
Aloitin koulun 60-luvun lopulla. Olen asunut aina tässä kylällä. Kun koulu päättyi, muutin ja aloitin Ylitorniolla opiston. Opiston jälkeen olin hetken aikaa päivätoiminnoissa kylällä ja sitten menin taas Ylitorniolle, tällä kertaa kristilliseen opistoon. Myöhemmin olin avotöissä pesulassa ja sen jälkeen kirjastolla, josta jäin sitten eläkkeelle. Työntekoa olisin kyllä halunnut jatkaa vielä pitempäänkin.

70-vuotias miesosallistuja kertoi kokemuksistaan seuraavaa:
”Olin 12-vuotias, kun minut vietiin Muhokselle Toivola-Kotiin. Se oli sellainen maatila, jossa käytiin koulua ja tehtiin niitä maatilan töitä. Olihan se aika hurjaa niin pienenä mennä sinne. Kyllä siinä koti-ikävä tuli. Joskus harvoin vaan pääsi käymään kotona. 1974 pääsin takaisin siviiliin ja muutin taas Sodankylään. ”

Kaverin kokemukset saavat nuoremmat kävijät miettimään, että on tärkeää saada itselleen sopivaa tukea ja jakaa asioita luotettavien ihmisten kanssa. Aina näin ei ole ollut. ”Kamalaa olisi ollut, jos nuin pienenä olisi viety pois kotoa”, miettii yksi.

Lapin alueen ikääntyvien kehitysvammaisten muisteluissa esiintyy usein nämä kaksi paikkaa; Ylitornion opisto, jossa monet naiset ovat opiskelleet sekä Toivola-Koti, jossa pitkään asui ainoastaan poikia. 
Lapin kunnissa kouluja oli ennen paljon myös ns. syrjäkylillä, joka mahdollisti joillekin kotona asumisen ensimmäiset kouluvuodet. Kirkonkylälle tultiin sitten myöhemmin apukouluun tai erityisluokkaan. Useat kertoivat myös kiertäneensä eri paikkakuntia ja asumisvaihtoehtoja, ennen kuin on löytynyt se oma paikka. Irrallisuus on joskus tuonut mukanaan yksinäisyyttä. 
Yhtä kaikki, jokainen kertoi, että nyt on monilta osin paremmin. 
---------------------------------------------------------
Lue lisää vammaishistoriakuukaudesta.
https://vammaishistoria.info/

Viime aikojen uutiset ovat nostaneet esiin kehitysvammaisten ihmisten tilannetta työelämässä. Eri työmuodot ja -käsitteet saattavat hämmentää ja ihmetyttää. Tässä tietoiskussa kerromme, mitä eroa on tuetulla työtoiminnalla ja tuetulla työllä.

Lisäksi pohdimme, miltä erot tuntuvat. Vastaajina toimivat Tukiliiton kokemustoimijat.

Työelämä omaksi- ja Kokemustoiminta omaksi -hankkeet julkaisevat syksyn aikana video- ja tietoiskusarjan kehitysvammaisten henkilöiden työelämään liittyen.
See MoreSee Less

Viime aikojen uutiset ovat nostaneet esiin kehitysvammaisten ihmisten tilannetta työelämässä. Eri työmuodot ja -käsitteet saattavat hämmentää ja ihmetyttää. Tässä tietoiskussa kerromme, mitä eroa on tuetulla työtoiminnalla ja tuetulla työllä. 

Lisäksi pohdimme, miltä erot tuntuvat. Vastaajina toimivat Tukiliiton kokemustoimijat. 

Työelämä omaksi- ja Kokemustoiminta omaksi -hankkeet julkaisevat syksyn aikana video- ja tietoiskusarjan kehitysvammaisten henkilöiden työelämään liittyen.Image attachmentImage attachment+4Image attachment

7 CommentsComment on Facebook

Lisälukemisena aiheeseen liittyen blogiteksti muutamien vuosien takaa: www.tukiliitto.fi/blogi/avotyota-tyotoimintaa-ja-muuta-sumutusta/

Olen niiiiin tyytyväinen, että tämä avo(orja)työ on palannut keskusteluun! Sehän on suoraan pimeimmältä keskiajalta, että tämä on yhä vaan olemassa ja lähes poikkeuksetta ainut tapa, millä esim. lievästi kehitysvammaiset ”työllistyvät”. Milloin lainsäätäjät puuttuvat asiaan? Tämä on syrjivää ja eriarvoistavaa, yleensä hiuksenhienon eroavaisuuden takia!

Muistan, kuinka järkytyin näkemästäni, kun menin tutustumaan taiteellisesti lahjakkaan poikani "työhön" työkeskuksella! Heidän piti tehdä avoimessa salissa yksitoikkoista nippelinappeli hommaa paikkakunnan yritykselle pakkotyön omaisesti hiljaisuudessa. Edes musiikkia ei saanut kuunnella tai radiota. Pojastani se oli hyvin ahdistavaa. Soitin johtajalle, että teen ilmoituksen työsuojeluun ja tein. Sanoin, että kehitysvammaisetko on jätetty vaan taivaan isän suojeluun! Onneksi se orjatyö loppui, kun rakennus purettiin!

Liisa Kauppisen vetämän Taidestudio toiminnan aikaan Kuopiossa pidettiin v. 2013 Mukara mukara- näyttely Kuopion Taidemuseossa, joka sai paljon huomiota!
Näyttelyssä kävi vierailulla paljon maakuntien kehitysvammaisia. Näyttelyssä oli esillä yli 70 poikani tekemää videoelokuvaa, joissa esiintyivät hänen kehitysvammaiset ystävänsä ja eräs muu ystävä. Kolme elokuvaa pyöri museon yhdessä huoneessa nonstoppina!

Kaikki tämä edistyksellisyys oli yli 10 vuotta sitten, nyt kaupunki on säästöillään vienyt kehitystä taas huonompaan suuntaan, eli kuvallisesti lahjakkaalle ei ole mitään toimintaa eikä työtä tarjolla!
Miten paljon se lopulta maksaa yhteiskunnalle kehitysvammaisten yksinäisyytenä, arvottomuuden tunteena ja masennuksena!

View more comments



Load more

Tuotteita ostoskorissa: 0 Ostoskori