Suomi suojelee oikeutta elämään

Olemme kokeneet rytminvaihdoksen. Hidastamme, vähennämme liikkumista, pysyttelemme kotona, vältämme turhia fyysisiä kontakteja muihin ihmisiin, vietämme aikaa pienissä ryhmissä tai yksin.

Koronaviruksen aiheuttama tartuntatauti on ikävä. Tauti ja poikkeustila huolestuttavat ihmisiä. Monilla on hätä siitä, mitä nyt tapahtuu. Joidenkin on vaikea ymmärtää, miksi arki on muuttunut, toisille kotona pysyttely käy voimille. Erityisen voimakkaasti poikkeusolot vaikuttavat niiden ihmisten arkeen, jotka tarvitsevat päivittäin palveluita ja apua toisilta ihmisiltä. Kuntien on poikkeusoloissakin turvattava tarpeelliset palvelut ja tuotava ne tarvittaessa kotiin. Valmiuslain käyttöönotto ei oikeuta lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen lopettamiseen. Päinvastoin, on tarpeen kiinnittää tavallista enemmän huomiota kehitysvammaisiin ja muihin erityistä tukea tarvitseviin ihmisiin.

.@ristoburman: Hoidon ja palveluiden on oltava syrjimättömiä. Jos ongelmia esiintyy, nostamme ne näkyviin ja puolustamme jokaisen oikeutta hyvään hoitoon ja elämään. #koronakevät #kohtaamut

Oikeuksien rajoituksia, tilojen sulkemisia ja suosituksia on perusteltu sillä, että toimenpiteillä suojellaan oikeutta elämään. Tämä on oikea lähtökohta. On pidettävä kiinni siitä, että kehitysvammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus terveyspalveluissa toteutuu. Hoidon ja palveluiden on oltava syrjimättömiä. Jos ongelmia ja ylilyöntejä esiintyy, nostamme ne näkyviin ja puolustamme jokaisen oikeutta hyvään hoitoon ja elämään.

Ennusteet taudin etenemisestä ja poikkeustilan kestosta ovat epävarmoja. Epävarmuus voi tuntua raastavalta, mutta sen kanssa on pakko elää. Kaikkein tärkeintä on nyt ihmisten oma käyttäytyminen, sillä voimme itse vaikuttaa tilanteeseen. Ollaan pienissä ryhmissä, jäädään kotiin, pidetään fyysistä etäisyyttä, toimitaan rauhallisesti, ei levitetä valeuutisia, ei levitetä huolta. Yllättävään kriisiin liittyy usein kauhukuvien lietsontaa. Jotkut haluavat huomiota välittämällä ikäviä uutisia, jotka eivät pidä paikkaansa. On hyvä noudattaa varovaisuutta myös tulkittaessa varmaksikin koettua tilastotietoa. Tautia ei vielä tunneta, eikä tiedetä, kuinka paljon on oireettomia kantajia tai mikä on vakavasti sairastavien osuus. Tarvitaan luottamusta siihen, että tämäkin kriisi päättyy joskus.

Kehitysvammaisten ihmisten tilanteet ovat yksilöllisiä. Osalla on mahdollisuus pitää yhteyttä läheisiin ja kavereihin. Jotkut ovat muita alttiimpia infektioille, toisilla ei ole mitään perussairautta. Myös läheisten ja perheiden tilanteet ovat erilaisia. Monen perheen arki on muuttunut haastavaksi poikkeustilanteen myötä. Omaishoitajien jaksamista koettelee arjen tuen supistaminen tai työ- ja päivätoiminnan keskeyttäminen. Vanhempien tukemiseksi toteutettavaan ryhmälomitukseen, perhelomitukseen ja perhehoitoon on tullut muutoksia. Vastuulliset palveluntuottajat tekevät parhaansa, jotta välttämätöntä tukea pystytään tarjoamaan poikkeusoloissakin. Joku asumisyksikössä asuvista on palannut väliaikaisesti lapsuudenkotiinsa. Moni vanhempi on joutunut surulla sopeutumaan siihen, että kehitysvammaista läheistä ei voi tavata, koska vierailut asumisyksikköön tai kotilomat on kielletty. Ikävä voi olla iso, mutta siihen auttaa tieto siitä, että erossa pysyttelemällä suojaamme läheisiämme ja muita ihmisiä.

Digitaalisten viestintävälineiden kautta yhteydenpitoa, toimintaa ja työntekoa voidaan jatkaa tavoilla, jotka eivät aiemmin olleet mahdollisia. Viime viikkoina on otettu digiloikkia niin työelämässä kuin monissa perheissäkin. Mutta kaikille digiloikka ei ole ollut mahdollinen. Ei ole digilaitetta tai ketään, joka opastaisi ja auttaisi käytössä. Jatkossa tarvitaan vahvoja toimenpiteitä ja ennakkoluulottomuutta, jotta yhä useammat kehitysvammaiset pääsevät mukaan digiyhteiskuntaan.

.@ristoburman: Valtio on reagoinut nopeasti, mutta virus on nopeampi kuin byrokratia. Tarvitaan kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa. #koronakevät #kansalaistoiminta

Valtio on reagoinut nopeasti, mutta virus on nopeampi kuin byrokratia. On tarvittu ja tarvitaan kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Sosiaalisessa mediassa kansalaiset ovat kannustaneet toisiaan kotona pysymiseen. On tuettu ja tsempattu. Somevaikuttajat ovat tehneet osansa kriisiviestinnässä yhteistyössä valtiovallan kanssa. Järjestöt ovat muuttaneet toimintaansa pikavauhtia ja ottaneet käyttöön uusia tuen keinoja. Tuen muotoja ja tukea löytyy, koko Suomi on tässä yhdessä. Talojen ikkunoihin on alkanut ilmestyä nalleja ja pehmoleluja. Näin halutaan tarjota puuhaa ja piristystä pienimmille lapsille. Se piristää myös vähän vanhempia kadunkulkijoita. Monet yhdistykset keksivät uusia toiminnan muotoja. Kehitysvammatuki 57 vei Ystäväntupa-toiminnan verkkoon ja julkaisee päivittäin puuhavinkkejä. Luoteis-Uudenmaan Kehitysvammaisten tukiyhdistys järjesti ikkunakonsertteja asumisyksiköiden asukkaille ja henkilökunnalle. Kun vieraita ei käy, tarvitaan luovia keinoja.

Tässä poikkeustilassa on hyvää se, että jokainen voi auttaa, jos ei muuten, niin pitämällä fyysistä etäisyyttä ja henkistä läheisyyttä.