Päätetään ja tehdään yhdessä

Moni meistä tukiliittolaisista vaelsi toukokuisena lauantaina kohti Tampere-taloa ja liittokokousta. Useaan kertaan olen minäkin siellä ollut yhtenä monien joukossa. Joka kerta on ollut mukavaa nähdä tuttuja ja tuntemattomia, olla osa yhteisöä. Tukiliitossa, yhteisössämme, on monenlaisia jäseniä.

Yhteisöt ovat parhaimmillaan kaikki jäsenensä huomioivia, heidät ilolla mukaan sitovia ja avoimia. Valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia on jaettu kaikille jäsenille. Toisaalta ne voivat olla myös aivan jotain muuta. Valta saattaa olla vain joillakin, yleensä kovimmin huutavilla yhteisön jäsenillä. Jotkut jäsenet ovat paikalla, mutta eivät läsnä – osallistuvat, mutta eivät ole osallisia yhteisön toiminnasta.

Liittokokouksessa, eli tukiliittolaisessa yhteisössä, oli tänäkin vuonna mukana monenlaista yhteisömme jäsentä. Kaikenlaiset yhteisön jäsenet ovat voineet osallistua. Tulo kokoukseen on huomioitu esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuus kuvitettuun, selkeään esityslistaan.

Se, että osallistuu yhteisön päätöksentekoon, tavoitteiden saavutteluun ja muuhun toimintaan on jollekin riittävää. Ehkä halutaankin olla näkymättömiä jäseniä. Toisaalta meillä kaikilla ei vielä ole samanlaisia kokemuksia yhteisöjen jäsenenä olosta ja vaikuttamisesta niissä. Saattaa jopa olla, että tästä syystä osa meistä on haluamattaan näkymätön jäsen.

Kaikilla ei ole kokemuksia vaikuttamisesta yhteisössä. Saattaa jopa olla, että tästä syystä osa meistä on haluamattaan näkymätön jäsen.

Jokaisella yhteisön jäsenellä tulee kuitenkin olla saman verran valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Niin ainakin pitäisi olla. Tohtisin asettaa toiveen, että vahvistaisimme yhteisössämme niiden jäsenten ääntä, joilla on kehitysvamma. Huolehtisimme siitä, että heillä todella on näkyvyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ei enempää kuin muillakaan jäsenillä, mutta ei myöskään yhtään vähempää.

*Kirjoittaja on suunnittelija (osallisuuden edistäminen) Kehitysvammaisten Tukiliitossa.