Osatyökykyisten työllistämisen uusi yhtiömalli ei poista tuen tarvetta

Maamme hallitus päätti keväällä puoliväliriihessä perustaa uuden erityistehtäväyhtiön osatyökykyisten työllistämiseksi. Puoliväliriihen päätöksessä esimerkkinä osatyökykyisten kohderyhmästä, jonka työllistymistä uusi yhtiö helpottaisi, nostettiin esimerkiksi avotyötoiminnassa työskentelevät kehitysvammaiset ihmiset. Yhtiön tehtävänä on työllistää normaaleihin työsuhteisiin ja tarjota työntekijöille tukea työn tekemiseen. Tavoitteena on myös edistää työntekijöiden mahdollisuuksia siirtyä toisen työnantajan palvelukseen. Hallitus on linjannut, että yhtiön toiminta käynnistyy vuoden 2022 aikana.

Uuteen perustettavaan yhtiöön voidaan asettaa ehdolle vain työnhakijoita, joiden mahdollisuudet sopivan työn saamiseen ovat olennaisesti vähentyneet sairauden tai vamman vuoksi. Keskeinen kriteeri ehdokasasettelussa on niin sanottu viimesijaisuus eli vaikka ihminen on halukas tekemään töitä, niin työllistyminen ei ole työllistymistä tukevista palveluista huolimatta onnistunut tai on ilmeistä, että työllistyminen muulle työnantajalle ei ole mahdollista. Viimesijaisuuden arvioinnissa on huomioitava, että se ei ole vain yksilön ominaisuuksista kiinni, vaan riippuvainen myös siitä, millaisia työllistymisen tuen palveluja on tarjolla siinä kunnassa, jossa ihminen asuu.

Valmisteilla olevan lakiesityksen mukaan työ- ja elinkeinotoimisto valitsee työnhakijoista ne, jotka asetetaan ehdolle työllistettäväksi yhtiöön. Yhtiö palkkaa ehdokkaista haluamansa työntekijän. Tukiliitto kannatti lausunnossaan yhden lähettäjätahon mallia, jotta kriteereitä tulkittaisiin mahdollisimman yhdenvertaisesti. Tähän asti TE-toimistoissa on työskennelty kuitenkin vain vähän kehitysvammaisten ihmisten kanssa, joten esitimmekin huolen siitä, että TE-toimistoissa ei ole tällä hetkellä riittävästi osaamista kehitysvammaisuudesta ja tuntemusta kehitysvammaisille ihmisille suunnatuista palveluista. Tukiliitto ehdotti, että arvioinnissa käytettäisiin moniammatillista tiimiä ja tarvittaessa ulkopuolista asiantuntemusta.

On myös tehtävä aktiivista tiedotusta ja yhteistyötä muiden tahojen kuten kuntien vammaispalvelujen kanssa, jotta ne ohjaavat työkyvyttömyyseläkkeellä olevia työhaluisia kehitysvammaisia ihmisiä TE-toimiston asiakkaiksi. Paikallisissa TE-toimistoissa on mahdollistettava jatkossakin henkilökohtainen asiointi, koska osalle kehitysvammaisista ihmisistä se on ainoa mahdollinen tapa asiakkaaksi rekisteröitymiselle, ja siten valikoitumiseen työnhakijaksi erityistehtäväyhtiöön. TE-toimistoissa on panostettava aiempaa enemmän ymmärrettävään kommunikaatioon, esimerkiksi selkokieliseen materiaaliin, ja asiakkaan kohtaamiseen.

Merkittävin ero uudessa erityistoimintayhtiössä verrattuna muihin välityömarkkinatoimijoihin on, että nyt perustettava yhtiö pyrkii ensisijaisesti luomaan työpaikkoja eikä vain toimimaan uutena työllistymisen tukirakenteena. Toimiva tukimuoto tuetun työllistymisen työhönvalmennus onkin olemassa ja jossain kunnissa hyvin toimiva käytäntö. Tämä pitää jatkua tulevaisuudessakin ja edelleen kehittyä alueille, missä työhönvalmennusta ei vielä kunnallisena sosiaalipalveluna vielä tarjota. Tukiliitto ilmaisikin tässäkin lausunnossa vaatimuksen siitä, että vammaisen henkilön oikeus tarvitsemaansa tuetun työn työhönvalmennukseen tulee olla lailla säädetty.

Lisäksi on muistettava, että perustettava yhtiö ei tule ratkaisemaan kaikkien kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä. Valtion omistamasta yhtiöstä on tulossa työllisyyden paletin uusi, pieni, mutta merkittävä osa.

Kirjoittaja työskentelee Kehitysvammaisten Tukiliitossa työelämän asiantuntijana. 

#Osatyökyky’isten työllistämisen uusi yhtiömalli ei poista tuen tarvetta. Vammaisen henkilön oikeus työhönvalmennukseen tulee varmistaa laissa. #TyöstäPalkkaa

Kuvituskuva Henna Ryynänen, Studio Spotnik (Tukea arjen tarpeisiin -opas)