Muuttuvan maailman mahdollisuudet

17.04.2020

Kaisa Kuhalainen
Kaisa Kuhalainen.

Koko maailma elää epävarmuuden aikaa. Yhteiskunta nykyisessä muodossaan ei ole vielä kohdannut koronaviruksen kaltaista mullistusta, emmekä millään voi tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu tai millä tavalla asiat asettuvat taas paikoilleen pandemian laannuttua. On kuitenkin aivan varmaa, että joitain muutoksia tulemme näkemään yhteiskunnan tavassa toimia ja järjestyä. Muutos ei kuitenkaan ole pelkästään huono asia, vaan se on myös aina mahdollisuus. Nyt meillä on mahdollisuus arvioida uudestaan toimintatapojamme ja -ympäristöjämme. Mitkä ovat ne asiat, joista täytyy pitää kiinni? Minkä asioiden tarpeellisuutta pitäisi puolestaan punnita uudelleen? Mitä voimme oppia nykyisen kaltaisesta erikoistilanteesta?

Miten tämä kaikki heijastuu työelämään?

Monet työnantajat ja -tekijät ovat pakon edessä joutuneet miettimään uudestaan työn järjestämistä niin, että työn tekeminen voisi jatkua poikkeusoloista huolimatta. Muutostilanne on saanut erilaiset tahot joustamaan totutuista toimintamalleista tavalla, jota ne tuskin olisivat uskaltaneet tehdä ilman kriisitilannetta. Työpaikat ovat monella taholla osoittaneet, että ne pystyvät kyllä vastaamaan erilaisiin haasteisiin ja tarpeisiin työn laadun siitä kuitenkaan kärsimättä. Työtä järjestetään etänä, toimintoja siirretään verkkoon ja työajoissa joustetaan. Voisi melkein alkaa puhumaan työn saavutettavuuden paranemisesta.

Anna Valkama

Anna Valkama työskentelee kokemusasiantuntijana Kehitysvammaisten Tukiliitossa. Annan työsuhde alkoi helmikuun alussa 2020. Tätä ennen hän oli puoli vuotta harjoittelijana samassa työpaikassa. Nyt voi sanoa, että onneksi oli harjoittelujakso, jossa voitiin tutustua työhön ja työkavereihin, sillä myös Anna on aloittanut etätyöt yhdessä muiden tukiliittolaisten kanssa maaliskuussa. ”Tykkään tehdä töitä kotona. Se on sekä helppoa että vaikeaa. Tällä hetkellä kaipaan sosiaalisia kontakteja”, sanoo Anna.

Anna Valkaman työtehtävät liittyvät Aarne ja Aune hankkeeseen. Hankkeessa yritetään nyt yhdessä keksiä mitä tehdä kotona ja miten voimme pitää ihmisiin yhteyttä, kun emme voi tavata ryhmissä.

”Otan valokuvia siitä mitä kotona voi tehdä. Esimerkiksi tietokoneen ääressä voi kuunnella musiikkia ja keskustella videopuhelun kautta ystävien ja sukulaisten kanssa”, Anna kertoo omista työtehtävistään. ”Minulle voi soittaa videopuhelun kautta”, hän kertoo muuttuneesta työskentelystä.

Työkulttuurin muutos voisi alkaa nyt

Samanlaista valmiutta joustavuuteen ja töiden järjestelyyn toivoisin vielä sen jälkeenkin, kun tilanne alkaa normalisoitua ja ihmiset palata työpaikoilleen. Joustavat järjestelyt saattaisivat auttaa työn ääreen monia sellaisia ihmisiä, joilla muuten mahdollisuudet työllistymiseen ovat keskimääräistä heikommat, kuten esimerkiksi eri tavoin erityistä tukea tarvitsevat ihmiset. Esimerkiksi etätyön määrän on arveltu kasvattavan suosiotaan tämän tahattoman globaalin kokeilun tuloksena, jolloin etäisyydet, toimipisteet esteettömyys tai vastaavat seikat eivät ole esteenä työn teolle. Samalla myös esimerkiksi rekrytoinnin saavutettavuutta olisi hyvä arvioida: onko näkövammaisella pääsyä työpaikkailmoitukseen ja ovatko rekrytointitapahtumat esteettömiä?

YK:n vammaissopimus tuli Suomessa voimaan 2016. Sen perusteella Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE laati Suomen kansallisen toimintaohjelman sopimuksen täytäntöönpanon tueksi. Elokuussa 2019 julkaistiin Suomen ensimmäinen raportti vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen täytäntöönpanosta. VANEN silloinen vt. pääsihteeri Tea Hoffrén tiivisti, että oikeus työhön oli raportin mukaan toteutunut kaikista sopimuksen sisältöalueista huonoiten.

Vates puolestaan teetti taustayhteisölleen kyselyn, jonka tuloksissa vastaajat kokivat vuoteen 2017 verrattuna vammaisten henkilöiden työllisyystilanteen parantuneen jonkin verran. Edelleen suurin osa oli silti sitä mieltä, ettei vammaissopimus ole käytännössä muuttanut tilannetta parempaan suuntaan, mutta aiheesta puhutaan aiempaa myönteisempään sävyyn. Niin ikään Vammaisfoorumin laatima rinnakkaisraportti kertoo, että työn esteettömyydessä, saavutettavuudessa ja syrjivässä kulttuurissa on vielä paljon työstettävää.

Nyt kun työelämä on osoittanut kykynsä joustaa monessa tehtävässä työntekijöidensä puolesta, soisi sen osoittavan kykynsä joustaa työn suunnittelussa myös osatyökykyisten työllistämisen edistämiseksi. Toimitaan yhdessä niin, että saamme tehtyä saavutettavasta työstä normin niin vammattomille kuin eri tavoin tukea tarvitsevillekin, joiden työllistymiselle ja osallisuudelle se on ensisijaisen tärkeää.

Nyt kun #työelämä on osoittanut kykynsä joustaa monessa tehtävässä työntekijöidensä puolesta, soisi sen osoittavan kykynsä joustaa työn suunnittelussa myös osatyökykyisten työllistämisen edistämiseksi.

* Kirjoittaja on Kehitysvammaisten Tukiliiton harjoittelija Kaisa Kuhalainen. Kommentit on kirjoittanut Anna Valkama, kokemusasiantuntija, Kehitysvammaisten Tukiliitto.