Lupa puhua

Rovaniemen liittokokouksessa korostin puheessani YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen neljää itselleni tärkeää artiklaa. Sopimus on varsin kattava ja vaikea ulkoa opittavaksi. Siksi poimin sieltä elettävään aikaan tärkeät artiklat muistettavaksi.

Ihmisen on helppo muistaa kolme asiaa. Halusin venyttää muistiani ja nostaa siinä ajassa näkyväksi neljä avainartiklaa; yhdenvertaisuus lain edessä (12), eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä (19), koulutus (24) sekä työ ja työllistyminen (27). Totesin näiden neljän olevan keskeisiä kehitysvammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta.

Viime vuoden loppupuolen maailmanlaajuinen julkinen keskustelu kuitenkin haastoi minut lisäämään muistettavien joukkoon vielä yhden artiklan. Sen sisältö on ihmisen elämässä hyvin keskeinen. Sitä pidetään suorastaan itsestäänselvyytenä. Sosiaalisen median kautta keskustelu levisi kulovalkean tavoin. Vaiettu asia nousi päivänvaloon. Julkisuuden seurauksena moni menetti työpaikkansa, poliittisen uskottavuutensa, talouselämän johtopaikkansa ja maineensa.

Tarkoitan artiklaa 16. vapaus hyväksikäytöstä, väkivallasta ja pahoinpitelystä. Sitä täydentää artikla 17. henkilön koskemattomuuden suojelu.

*

Tuo #metoo-kampanja on nostanut naisiin kohdistuvan seksuaalisen ahdistelun julkiseen keskusteluun jo edellä mainitsemineni seurauksin. Kaikkialla maailmassa naiset rohkaistuivat kertomaan omia hyväksikäytetyksi tulemisen kokemuksiaan. Kehitysvammaisten naisten kertomuksia en tuossa yhteydessä kuullut.

Inclusion Europe’lla on meneillään hanke ”Elämä väkivallan jälkeen”. Hankkeen hollantilainen tutkija Juultje Holla on perehtynyt kehitysvammaisten naisten erityisesti laitoksissa kokemaan väkivaltaan. Keskeinen syy naisten aiheesta vaikenemiseen on pelko. Jopa vuosia jälkikäteen naiset pelkäävät joutuvansa takaisin laitokseen, mikäli he puhuvat kenellekään kokemastaan.

Alkuvuodesta Helsingin Sanomissa oli vammaisen naisen ystävän mielipidekirjoitus. Siinä kerrottiin naisen kokevan miespuolisen henkilökunnan suorittamat alapesut ahdistavina ja osan näistä tilanteista seksuaalisena hyväksikäyttönä. Pyynnöistä huolimatta hänelle ei oltu luvattu näihin tilanteisiin naispuolista henkilökuntaa.

Ilta-Sanomat kertoi rollaattorin kanssa Helsingissä liikkuneen kehitysvammaisen naisen joutuneen ohikulkijan silmittömän väkivallan kohteeksi. Apuun rientänyt ihmetteli muiden silminnäkijöiden toimettomuutta.

Ihmisen koskemattomuuden suoja on perustuslaillinen oikeus. Kenenkään ihmisen ei tule joutua väkivallan kohteeksi. Ei naisen eikä miehen. Jokaisesta vakivallan kokemuksesta on lupa puhua.

.@JyrkiPinomaa: #metoo-kampanja nosti naisiin kohdistuvan seksuaalisen ahdistelun keskusteluun. Kehitysvammaisten naisten kertomuksia en ole kuullut. Puhutaan, kuunnellaan, välitetään, toimitaan. #YKvammaissopimus #artikla16

Puhutaan, kuunnellaan, välitetään ja toimitaan.

* Kirjoittaja on Tukiliiton puheenjohtaja. Teksti on julkaistu myös Tukiviestissä 1 / 2018.