Tukiliiton liittokokous linjasi toimintaa Tampereella ja etäyhteyksin

24.05.2025

Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokous käsitteli sääntömääräiset asiat ja jäsenyhdistysten aloitteita. Lisäksi kokous valitsi liittohallituksen vuosiksi 2026–2027.

Kehitysvammaisten Tukiliiton sääntömääräinen liittokokous pidettiin lauantaina 24.5.2025 Tampereen pääkirjasto Metsossa. Kokoukseen oli mahdollista osallistua myös etäyhteyksin. Liittokokouksessa käsiteltiin yhdistyslain ja liiton sääntöjen edellyttämät asiat.

Jäsenyhdistyksiltä kaksi aloitetta

Liittokokous käsitteli kahta jäsenyhdistysten tekemää aloitetta liittohallitukselle.

Pohjalaiset Kehitysvammaisten Tukipiiri toi aloitteessaan esiin toisen asteen koulutuksen vaikean tilanteen. Oppivelvollisuus laajennettiin 18 vuoden ikään saakka 1.8.2021. Asuinpaikkakunnan tehtävänä on osoittaa kaikille peruskoulun päättäville nuorille toisten asteen opiskelupaikka, jos nuori ei itse hakemalla pääsee opiskelemaan. Tämä ei kuitenkaan useilla alueilla toteudu. Tukipiiri kysyi, miten Tukiliitto valvoo, että jokainen kehitysvammainen pääsee toisen asteen koulutukseen ja miten liitto tukee yhdistysten yhteistyötä kuntien kanssa.

Vastauksessaan liittohallitus korosti, että aloitteessa ilmaistu huoli on aiheellinen. Jatko-opiskelupaikkojen riittävyydessä on ollut pitkään ongelmia. Tukiliitto tekee jatkuvaa valtakunnallista vaikuttamistyötä yhteistyössä muiden vammaisjärjestöjen kanssa varmistaakseen, että jokainen nuori saisi jatko-opiskelupaikan.

Lausunnossaan hallituksen esityksestä laiksi ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta liitto korosti, että opinnot voivat estyä, jos oppilaitos ja hyvinvointialue ovat eri mieltä opiskelijan tarvitseman avustamisen vastuusta.

Tukipiirien ja yhdistysten yhteistyötä kuntien ja oppilaitosten kanssa voidaan tukea tuotetuilla materiaaleilla sekä Tukiliitto.fi-sivuston Tuki ja neuvot -osion tiedoilla.

Tukiviestissä julkaistu Juristi vastaa -artikkeli (2/2023) käsittelee oikeutta jatko-opintoihin. (Linkki vie verkkolehteen.) Sitä kannattaa hyödyntää sekä yleisessä vaikuttamisessa että yksittäistapauksissa. Lisäksi jatko-opintoja koskeviin asioihin saa neuvontaa Tukiliiton lakineuvonnasta. Liittohallitus korosti, että keskeinen kysymys perusopetuksen jälkeisten opintojen suorittamista koskevien oikeuksien toteutumisessa on riittävän avun ja tuen toteutuminen. Tästä löytyy päivitettyä tietoa Tuki ja neuvot -sivustolta.

Liittokokous merkitsi tiedoksi asian ja vastauksen.

*

Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ehdotti liittohallitukselle ”PikaJelppis”-toimintaa ensiavuksi perheiden tiedontarpeeseen. Ehdotuksen taustalla on huoli laki- ja neuvontapalveluista järjestörahoitusleikkausten keskellä. PikaJelppis valjastaisi yhdistyksiin kertynyttä kokemusosaamista ja vapaaehtoiset vertaisvanhemmat vastaisivat kysymyksiin muun muassa asumisesta, hyvinvointialueiden toiminnasta ja koulutuksesta.

Vastauksessaan Tukiliiton liittohallitus totesi aloitteen nostavan esiin kaksi tärkeää asiaa: perheiden tiedontarpeen ja vapaaehtoistoiminnan merkityksen.

Jo nyt liitossa vanhempien kokemustietoa käytetään laajasti toiminnan kehittämisessä. Mukana olevat vanhemmat ovat usein myös sosiaali- tai terveysalan ammattilaisia, jotka pystyvät yhdistämään eri näkökulmia. Vanhemmat ovat saaneet tehtävistä palkkion, kuten muutkin asiantuntijat. Kokemusasiantuntijuuteen pohjaavat materiaalit eri viestintä- ja koulutuskanavissa ovat toimineet hyvin ja vanhemmat ovat kertoneet saaneensa näistä tukea.

Aikaisemmin Tukiliiton perhetyössä on tehty joitakin vapaaehtoistoiminnan kokeiluita, mutta esteeksi on muodostunut kehitysvammaisten lasten vanhempien varsin kuormittunut elämäntilanne.

Toimintasuunnitelmaan 2026 on kirjoitettu vanhempien vertais- ja kokemustoiminnan kehittäminen. Tavoitteena on kouluttaa vanhempia, joilla on kiinnostusta jakaa omia kokemuksiaan ja osaamistaan muille vanhemmille, ammattilaisille ja osallistua palveluiden kehittämiseen. Jos liiton perhetyöhön suunnatut resurssit säilyvät, ensi vuonna järjestetään vanhemmille valtakunnallinen kokemustoimijakoulutus. Kiinnostuneita yhdistystoimijoita on tarkoitus pyytää mukaan yhteistyöhön. Koulutettujen kokemustoimijoiden yksi tehtävä voisi hyvin olla ”PikaJelppis” -tyyppisen toiminnan suunnittelu, resurssien hankkiminen ja toteuttamisessa mukana oleminen.

Liittokokous merkitsi tiedoksi liittohallituksen vastauksen ja suunnitellut toimenpiteet.

nainen puhujapöntössä
”Kiitos hyvistä aloitteista ja kiitos kaikesta tärkeästä työstä, jota teette”, painotti toiminnanjohtajan sijaisena toimiva Johanna Repo. Hän raportoi kokoukselle hallituksen vastaukset yhdistysten aloitteisiin.

Liittohallitukseen valittiin jäsenet

Liittokokous valitsi liittohallitukseen kahdeksan jäsentä ja heidän varajäsenensä vuosiksi 2026–2027.  Vuosittain erovuorossa on aina puolet jäsenistä henkilökohtaisine varajäsenineen.

Kausi jatkuu vuonna 2026 seuraavilla liittohallituksen jäsenillä. Ensimmäinen nimi on varsinainen jäsen, toinen varajäsen:

  • Merja Luiro, Mari Lukkari, Lappi
  • Harri Nieminen, Marja Vainio, Keski-Suomi
  • Mervi Virtanen, Jaakko Juntunen, Pohjois-Savo
  • Tero Lepola, Pieta Natunen, Pohjois-Karjala
  • Berit Perälä, Pia Lehto, Pohjalaiset
  • Heikki Suvilehto, Ulla Topi, Me Itse
  • Pia Kukkasniemi, Mari Lönnberg, Satakunta
  • Hannu Hyvättinen, Esko Käki, Kymi

Erovuorossa olleiden tilalle jäsenyhdistykset olivat esittäneet ehdokkaita, jotka liittokokous hyväksyi. Ensimmäinen nimi on varsinainen jäsen, toinen varajäsen:

  • Marita Jurva, Leena Pekkanen, Etelä-Savo
  • Jenni Salakari, Kirsi Kautto, Varsinais-Suomi
  • Johanna Aaltonen, Petri Virolainen, Uusimaa
  • Tapio Kähkönen, Ritva Nevalainen, Kainuu
  • Anne Toppari, Leena Jumisko, Popoke
  • Irene Piipponen, Tanja Koskinen, Etelä-Häme
  • Vesa Tiilikka, Sirpa Lempiäinen, Helsinki
  • Päivi Korkeamäki, Sari Tyrkkö, Pirkanmaa

Lisätietoa liittohallituksesta ja sen tehtävistä: Liittohallitus.

mies puhujapöntössä
”Uskomme tulevaisuuteen, koska tämä liitto on täynnä ihmisiä, jotka välittävät”, sanoi Tukiliiton puheenjohtaja Petri Liukkonen avatessaan liittokokousta.

paljon ihmisiä kokoussalissa

Tulevaisuuden toimintaa linjattiin

Liittokokoukseen osallistui lauantaina Tukiliiton 56 jäsenyhdistystä. Yhdistyksellä on oikeus lähettää kokoukseen yksi äänivaltainen edustaja kutakin alkavaa sataa henkilöjäsentä kohti ja yksi äänivaltainen edustaja kutakin alkavaa tuhatta alueellisen jäsenyhdistyksen jäsenyhdistyksiin kuuluvaa henkilöjäsentä kohti. Liittokokousedustaja voi edustaa vain yhtä yhdistystä ja yhtä ääntä.

Kokoukseen osallistui yhteensä 87 virallista kokousedustajaa: 49 paikan päällä Metsossa ja 38 Teamsin välityksellä.

Päivän avasi Tukiliiton puheenjohtaja Petri Liukkonen ja itse liittokokouksen puheenjohtajana toimi Arto Bäckström.

Liittokokous käsitteli sääntömääräiset asiat, muun muassa myönsi vastuuvapauden liittohallitukselle ja muille tilivelvollisille vuodelta 2024, hyväksyi vuosiraportin vuodesta 2024 sekä vuoden 2026 toimintasuunnitelman.

”Kulunut vuosi on ollut monella tavalla muutosten aikaa. Se antaa mahdollisuuden uudistumiseen. Jotkut muutokset haastavat meitä, mutta me uskomme tulevaisuuteen. Tämä liitto on elävä ja täynnä ihmisiä, jotka välittävät”, kiteytti Petri Liukkonen.

Kokouksessa keskusteltiin myös yhteistyön tiivistämisen suunnista. Nykytilanteessa STEA kannustaa järjestöjä etsimään keinoja yhteistyön tiivistämiseen tai jopa yhdistymiseen muiden samankaltaisten teemojen kanssa työtä tekevien järjestöjen kanssa. Päällekkäisyyksiä on karsittava ja rooleja kirkastettava.

”Me olemme avoimia yhteistyön vahvistamiseen, emmekä sulje ulos mitään suuntia”, Liukkonen korosti.

. . .

Kokouksen pöytäkirja viedään Liittokokous-sivulle, josta löytyvät myös kaikki kokousmateriaalit.

. . .

kaksi naista ja kunniakirjat
Onnea ja lämmin kiitos, Jaana Latva-Äijö Somerolta ja Kirsti Rämö Salosta. Liittokokousta edeltävän illanvieton kohokohta oli palkitsemisen hetki. Jaana ja Kirsti ovat tehneet yhteensä (ainakin) 50 vuotta vapaaehtoistyötä kehitysvammaisten ihmisen oikeuksien puolesta ja molemmille myönnettiin Tukiliiton kultainen kunniamerkki.

. . .

kaksi naista kokoussalissa
Pauliina Sillanpää Seinäjoelta ja Berit Perälä Kauhavalta odottavat kokoustyön alkamista.
”Ensimmäistä kertaa tulin jo kokousta edeltävään illanviettoon, aiemmin olen tullut vain aamujunalla kokousedustajaksi. Tuntui tärkeältä päästä juttelemaan ja jakamaan ajatuksia myös vapaamuotoisesti“, sanoo Pauliina.
”Minäkin olen valoisalla mielellä. Nyt etsitään uutta suuntaa ja keskustelu on hyvää ja eteenpäin vievää“, sanoo Tukiliiton liittohallitukseen kuuluva Berit.

. . .

mies, taustalla kokoussali
”Voin antaa vinkkejä esimerkiksi esiintymisjännityksen poistamiseen.” Jani Hirvi Kaarinasta kertoi liittokokousväelle kokemustoiminnan merkityksistä. Hän on suorittanut Tukiliiton selkokielisen kokemustoimijakoulutuksen ja ollut mukana kehittämässä toimintaa jo vuodesta 2028 asti.

. . .

mies ja pehmoleluja
Keski-Uudenmaan tukiyhdistyksen kokousedustaja Petri Virolainen toi mukanaan koko Ystävyyden suurlähettilään pehmopossuseurueen. Petri juhlii tänä 20 vuotta suurlähettiläänä ja 50 vuotta elämää. (Tämän artikkelin pääkuvassa possut jäivät kokoustilaan, kun ihmiset lähtivät lounastauolle.)