Poikkeustilanteessa tarvitaan selkokielistä viestintää

Koronaviruksesta on seurannut poikkeuksellisen suuri määrä uutta tietoa, ohjeita ja suosituksia. Pandemiasta selviäminen edellyttää, että mahdollisimman moni ymmärtää yhteiset ohjeet ja pystyy noudattamaan niitä. Tilanne on haastava erityisesti niille ihmisille, joiden on vaikea käsitellä suuria tietomääriä, ymmärtää ohjeiden monimutkaista kieltä ja soveltaa uutta tietoa arkielämään. He tarvitsevat ymmärtämisen avuksi selkokieltä. 

Suomessa 650 000 – 750 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä, joka on hyvää yleiskieltäkin helpompi kielimuoto. Selkokielen tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi kehitysvamma, lukivaikeus, ikääntyminen, muistisairaus tai se, että suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli. Moni selkokielen tarvitsija kuuluu koronaviruksen riskiryhmään.

Selkokielisen viestinnän tarpeesta kertovat myös kevään aikana huomattavasti kasvaneet kävijämäärät selkokielisissä verkkopalveluissa. Esimerkiksi kriisin alkuvaiheessa Selkosanomien verkkolehdessä kävijämäärä kasvoi kaksinkertaiseksi ja Kelan selkokielisillä sivuilla kävijöitä oli 60 prosenttia enemmän kuin normaalisti. THL:n selkokielisellä koronavirussivulla on vieraillut kevään aikana yli 50 000 kävijää. 

Selkokielistä viestintää ei kuitenkaan voi jättää vain joidenkin aktiivisten toimijoiden varaan. Selkokielen neuvottelukunta vaatii viranomaisille ja kunnille lisää resursseja selkokieliseen viestintään:

1) Viranomaisten ja kuntien täytyy kertoa pandemiaohjeista ja -käytännöistä selkokielellä

Selkokielistä tietoa täytyy tarjota asioista, jotka koskevat kaikkia kansalaisia ja jotka ovat selkokielen tarvitsijoiden arjessa olennaisia.

Selkokielistä tietoa on tärkeää tarjota verkkosivujen lisäksi myös muualla: televisiossa, tiedotustilaisuuksissa, asiakaspalvelussa, terveydenhuollossa ja muissa kasvokkaisissa kohtaamisissa. 

 

2) Selkokielen täytyy olla pysyvä osa viestintää

Viranomaisilla ja kunnilla täytyy olla osaamista ja resursseja selkokieliseen viestintään myös tulevaisuudessa. Selkokieltä tarvitaan myös seuraavissa kriiseissä ja muissa tilanteissa, kun kerrotaan kaikkien elämään vaikuttavista asioista. 

Tämä tarkoittaa pitkäjänteistä työtä selkokielen puolesta: esimerkiksi selkokielen koulutusta eri alojen ammattilaisille sekä selkokielen huomioimista budjeteissa, viestintäsuunnitelmissa ja rekrytoinneissa. 

Viime kädessä kyse on myös siitä, että selkokielen asemaa täytyy vahvistaa lainsäädännöllä. Se on paras keino varmistaa, että selkokieltä tarvitsevien ihmisten oikeus tiedonsaantiin toteutuu.

 

Ketään ei ole varaa jättää tiedon ulkopuolelle. Selkokielen asemaa täytyy vahvistaa lainsäädännöllä, jotta oikeus tiedonsaantiin toteutuu. #selkokieli #selko

Selkokielen neuvottelukunta 

Selkokielen neuvottelukunta ohjaa ja edistää selkotoimintaa Suomessa. Neuvottelukunnassa on edustettuna 50 organisaatiota: valtion viranomaisia, järjestöjä, yliopistoja, oppilaitoksia, tutkimuskeskuksia ja median edustaja. Kehitysvammaisten Tukiliittoa neuvottelukunnassa edustavat Jaana Teräväinen (jäsen) ja Aino Myöhänen (varajäsen).

Lisätiedot

Raisa Rintamäki
suunnittelija, selkokielen neuvottelukunnan sihteeri
Selkokeskus, Kehitysvammaliitto

Ulla Tiililä
erityisasiantuntija, selkokielen neuvottelukunnan puheenjohtaja
Kotimaisten kielten keskus

 

Lähde
Selkokeskuksen neuvottelukunta
Tiedote 11.5.2020