Ihmisten hätä toi ennätysruuhkan Tukiliiton lakineuvontaan

Vammaispalveluiden todellisuus näkyy suoraan Kehitysvammaisten Tukiliiton lakineuvonnassa. Viime vuosina lakineuvonta on vastannut vuosittain keskimäärin noin 1400 yhteydenottoon. Tänä vuonna lakineuvonnan apua on pyydetty jo elokuuhun mennessä lähes 1100 kertaa.  

Lakineuvonnan tilannetta vaikeuttaa myös se, että viime vuoden budjettiriihen yhteydessä tehtiin linjaus STEA-leikkausten kohdentamisesta järjestöjen oikeudelliseen neuvontaan. Parhaillaan eletään kohtalonhetkiä tulevaisuuden kannalta. Ensi vuoden talousarviosta päätetään hallituksen budjettiriihessä syyskuun alussa.  

Valtiovarainministeriö on esittänyt, että sotejärjestöjen valtionavustuksista leikattaisiin 100 miljoonaa euroa lisää jo aiemmin päätetyn 140 miljoonan euron leikkauksen päälle. Toteutuessaan esitys tarkoittaisi yli 60 prosentin leikkausta sote-järjestöjen valtionavustuksiin tällä vaalikaudella.  

Tämä tarkoittaisi käytännössä järjestöjen ydintoimintojen romuttamista.  

Palveluita yhä vaikeampi saada

Lakineuvontaan välittyy huoli terveydenhuollon saatavuuden heikentymisestä. Yhteydenottoja on tullut aiempaa enemmän muun muassa vammaisuuteen perustuvista hoidonrajauksista sekä hoitotakuun ja kuntoutuksen saatavuuden heikentymisestä. Asiakasmaksujen merkittävä nousu haastaa hoidon saatavuutta etenkin, kun sosiaaliturvan heikennykset pahentavat tilannetta. Kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat usein monia sote-palveluja samaan aikaan ja asiakasmaksuja tulee maksettavaksi kohtuuttomasti suhteessa takuueläkeläisen tulotasoon. Velvollisuus alentaa tai poistaa asiakasmaksuja tunnetaan huonosti. 

Monien yhteydenottojen taustalla on se, että uutta vammaispalvelulakia toimeenpannaan hyvinvointialueiden tiukassa taloudessa. 

”On suuri riski, että nyt tehdään lyhytnäköisiä säästöjä, jotka tulevat kalliiksi”, sanoo Tukiliiton juristi Tanja Salisma.  

Siirtymäsääntelyn toteuttamisessa on liikaa epäselvyyksiä. Esimerkiksi voimassa olevassa erityishuolto-ohjelmassa myönnettyjä palveluja ei enää tarjota, tai asiakasmaksuja määritellään uuden lainsäädännön mukaisesti, vaikka asiakkaan vanhat päätökset olisivat voimassa. Kuitenkin lain mukaan palvelut voidaan uuden lain kolmen vuoden siirtymäaikana hyvinvointialueen aloitteesta tarkistaa vastaamaan uutta lakia vain, jos asiakkaan palvelutarve edellyttää uutta päätöstä. 

Osallistumiseen ja vuorovaikutukseen paljon tukea tarvitseville olennainen palvelu on erityinen osallisuuden tuki. Uuden palvelun käyttöönotto on monilla alueilla ollut hyvin hidasta, samoin kuin YK:n vammaissopimuksen edellyttämän tuetun päätöksenteon palvelun käyttöönotto. 

Toisaalta joillekin kehitysvammaisille henkilökohtaisen avun käyttäjille on tehty vastoin henkilön tahtoa ja ilman asiallisia perusteita päätös vapaa-ajan henkilökohtaisen avun vaihtamisesta erityiseksi osallisuuden tueksi. Tämä on käytännössä vähentänyt myös tuen määrän 30 tunnista 10 tuntiin kuukaudessa.  

Lakineuvontaan välittyy kuva asumisen tuen taantuvasta toimintakulttuurista, vaihtoehdottomuudesta, lisääntyvästä laitosmaisuudesta ja jopa pakkomuutoista. Palvelut pirstaloituvat ja oikeus päättää itse omasta asumisesta ei käytännössä toteudu. Asumisen tuen tulisi kuitenkin YK:n vammaissopimuksen mukaisesti toteuttaa osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä elämää joustavasti palveluvaihtoehtoja yhdistellen. 

Täysi-ikäistyvien vammaisten nuorten tilanne on yksi kuormittumisen ja syrjäytymisriskin nivelvaihe. Liian usein sopivaa asuntoa ja arjen rakenteita tukevia palveluita ei löydy ja moni nuori jää käytännössä omaishoitajan tuen varaan.  

Vammaisten lasten perheitä haastaa se, että lapsen kotona asumista tukevat palvelut, kuten lyhytaikainen huolenpito, eivät toteudu ja vanhemman ansiotyön tekeminen vaikeutuu. Myös esimerkiksi koulukuljetusten sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen ongelmat kuormittavat perheitä.  

Kuka auttaa, jos järjestöt leikataan pois?

Tukiliiton lakineuvonnan juristi Tanja Salisma korostaa, että uuden vammaispalvelulain sisältö on monilta osin parannus aiempaan.  

”Sen soveltamiskäytännöt uhkaavat kuitenkin jättää näiden palvelujen ulkopuolelle vammaisia ihmisiä, joiden osallisuuden ja itsenäisen elämän tuen tarpeisiin yleispalvelut eivät riitä vastaamaan. Tilannetta ei helpota se, että uuden lain toimeenpanoon ohjattu lisärahoitus ei käytännössä näy vammaispalveluissa hyvinvointialueiden säästötavoitteiden vuoksi.” 

Maksuton, kaikille avoin palveluita ja oikeuksia koskeva neuvonta on kehitysvammaisille ihmisille ja heidän perheilleen korvaamattoman tärkeä palvelu. Tukiliitossa on sellaista vammaispalveluita koskevaa asiantuntemusta, jota ei ole millään muulla toimijalla – edes rahalla ostettavissa. Oikeudellisen neuvonnan lisäksi Tukiliiton oikeuksienvalvontatiimi vaikuttaa lainsäädäntöön ja palvelujärjestelmään, välittää tietoa ja antaa koulutusta ja tukee alueellista vaikuttamistyötä.