Hyvät käytännöt – parempi elämä -kongressi syyskuussa 2023

03.03.2023

Hyvät käytännöt – parempi elämä -kongressi järjestetään Helsingissä 21.–23.9.2023. Kongressin kieli on englanti ja kaikki pääluennot tulkataan suomeksi.

Helsingissä 21.–23.9.2023 järjestettävän kansainvälisen kongressin kieli on englanti, mutta kaikki pääluennot tulkataan suomeksi. Tarjolla on myös suomenkielistä ohjelmaa esimerkiksi emotionaalisen kehityksen arvioinnista. Kongressin järjestävät EAMHID (European Association for Mental Health in Intellectual Disability), Kehitysvamma-alan tukiosaamiskeskus KTO ja Kehitysvammaliitto.

Hyvät käytännöt – parempi elämä -kongressin kotisivu (englanniksi)
eamhid2023.eu

Best Practices – Better Life
EAMHID 2023 | 14th European Congress of Mental Health in Intellectual Disability
Helsinki, Finland | 21 – 23 September 2023

Alustavan ohjelman mukaan puheenvuoroja käyttävät muun muassa

Irene Tuffrey-Wijne on kehitysvammaisten henkilöiden palliatiivisen hoidon professori. Hän tutkii, miten ikääntyvät kehitysvammaiset ihmiset voivat osallistua loppuelämänsä suunnitteluun sekä miten auttaa heitä ymmärtämään paremmin kuolemaa ja menetystä. Kongressissa hän kertoo tutkimuksesta, jossa yhteistyössä kehitysvammaisten tutkijoiden kanssa suunnitellaan lähestymistapoja loppuelämän suunnitteluun.

Jyrki Pinomaa kertoo esityksessään perheensä kokemuksien pohjalta, miten asumispalvelujen käytännöt ovat vaikuttaneet hänen kehitysvammaisten poikiensa henkiseen hyvinvointiin. Miten henkinen hyvinvointi ja pahoinvointi näkyvät poikien elämässä, ja miten heidän tuntemustensa ilmeneminen voidaan huomioida hyvinvoinnin edistämisessä.

Katrina Scior on stigmatutkimuksen johtaja Lontoon yliopistossa. Hänen esityksessään pohditaan stigman vaikutusta kehitysvammaisten ihmisten elämään sekä parhaita käytäntöjä stigman vaikutusten vähentämiseen.

Vanessa Olivier-Pijpers kertoo Bronfenbrennerin ekologiseen teoriaan pohjautuvasta tutkimuksestaan, jonka aiheena on organisaation eri tasojen vaikutus kehitysvammaisten henkilöiden haastavaan käyttäytymiseen. Olivier-Pijpersillä on tietoa ja kokemusta vaikeammin kehitysvammaisten ihmisten kanssa toimimisesta ja haastavasta käyttäytymisestä sekä työyhteisöjen tukemisesta näissä tilanteissa.

Ilona Autti-Rämö on lastenneurologi, joka on ollut tiiviisti mukana FASD-alan tutkimuksissa ja komiteoissa sekä kirjoittanut useita artikkeleja aiheesta. Autti-Rämö keskittyy esityksessään siihen, kuinka syntymää edeltävään alkoholialtistukseen liittyvien ongelmien laajuus jää usein tunnistamatta. Lisäksi hän syventyy FASDin ennaltaehkäisyn näkökulmiin.

Nick Bouras on kreikkalainen kehitysvammaisten ihmisten mielenterveyttä tutkinut professori. Kongressissa hän tekee historiallisen katsauksen niistä haasteista ja muutoksista, jotka ovat vaikuttaneet kehitysvamma-alalla. Esitys sisältää mm. ajatuksia laitosten purkamisesta ja vammaisuuden sosiaalisesta mallista.

Elina Kontu on vuorovaikutuksesta innostunut tutkija ja ohjaa vaativaan monialaiseen tukeen, autismikirjoon ja kehitysvammaisuuteen liittyviä väitöskirjoja. Kongressissa professori Kontu puhuu onnistuneen vuorovaikutuksen ja kommunikaatiosuhteen luomisesta autismin kirjon henkilöiden kanssa.

Jannelien Wieland on inspiroiva ja kokenut psykiatri, joka on erikoistunut kehitysvammaisten ihmisten mielenterveyden hoitoon. Esityksessään hän tutkailee itsemurhan käsitettä, kertoo aiheeseen liittyvästä tutkimuksesta kehitysvammaisten osalta sekä tuo esiin hoitosuosituksia.

Steven Degrieck on belgialainen autismin asiantuntija. Hän kertoo kongressissa kehon tuntemusten merkityksestä tunteisiin sekä stressin ymmärtämiseen ja säätelyyn.