Vaikuttava yhdistys

Jotta yhdistys voi tehdä tuloksellista vaikuttamistyötä, tulee yhdistyksen perusta olla kunnossa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että yhdistyksessä on riittävästi toimijoita niin virkistystoiminnan järjestämiseen kuin vaikuttamistyöhönkin. Muita oleellisia tekijöitä ovat yhdistyksen tunnettuus ja verkostot, sillä verkostoitunut ja omalla alueellaan tunnettu yhdistys otetaan helpommin mukaan suunnitteluun kuin yhdistys, jota ei tunneta.

“Nuorten aktiivisten läheisten ja kehitysvammaisten henkilöiden osallistuminen alkaa näkyä yhdistyksen toiminnassa ja myös vaikuttamistyössä ympäröivässä yhteiskunnassa – sukupolvenvaihdos!”

 

Minkälainen on vaikuttava yhdistys?

Aktiivinen: Yhdistys, jolla on monenlaista toimintaa, houkuttelee helpommin uusia jäseniä kuin passiivinen yhdistys. Lisäksi aktiivinen toiminta lisää yhdistyksen näkyvyyttä ja tunnettuutta.

Resursseja: Yhdistyksen resursseja on taloudellisten voimavarojen lisäksi inhimilliset resurssit – yhdistystoimijat, vapaaehtoiset, osaaminen, tieto sekä aika. Mitä enemmän jäseniä ja aktiivitoimijoita yhdistyksessä on, sitä enemmän on tekijöitä ja erilaista osaamista. Silloin myös vaikuttamistyöhön on useampia tekijöitä, joilla jokaisella on oma erityinen asiantuntijuutensa ja osaamisensa.

Verkostoitunut: Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin vaan on järkevää tehdä yhteistyötä esimerkiksi muiden yhdistysten tai vaikkapa seurakunnan kanssa. Tällöin yhdistys voi jakaa resursseja ja monesti ideoitakin syntyy enemmän porukassa. Lisäksi vaikuttamisessa useamman yhdistyksen kannanotoilla voi olla enemmän painoarvoa.

Tunnettu: Aktiivisesti toimiva ja viestivä yhdistys on usein myös tunnettu omalla alueellaan. Näkyvyyden lisäämiseksi yhdistys voi esimerkiksi järjestää erilaisia tapahtumia ja markkinoida niitä aktiivisesti. Yhdistystoimijoiden kannattaa viestiä myös viranhaltijoille ja päättäjille yhdistyksestä ja sen toiminnasta. Tunnetulla yhdistyksellä voi olla enemmän painoarvoa ja mahdollisuuksia kuin yhdistyksellä, josta muut eivät ole kuulleet.

Edustajia vaikuttamiselimissä: Esimerkiksi vammaisneuvostossa olevan edustajan kautta yhdistys saa tietoa ajankohtaista asioista sekä helpommin oman näkemyksensä mukaan suunnitelmiin ja päätöksentekoon. Kannattaa rohkeasti lähteä myös ehdolle kuntavaaleihin, sillä se on hyvä tilaisuus verkostoitua ja viestiä yhdistyksen tavoitteista muille.

“Vaikuttamistyötä edistää hyvät henkilökohtaiset kontaktit ja osallistuminen kunnallispolitiikkaan ja vammaisneuvostotyö. Mitä enemmän aktiivisia yhdistystoimijoita, sitä parempi.”

Täältä löydät lisätietoa ja vinkkejä yhdistyksen kehittämiseen

 

Vaikuttamistyön suunnitelma

Vaikuttamistyössä hyvän perustan lisäksi tärkeää on toiminnan suunnitelmallisuus. Yksi hyvä keino lisätä suunnitelmallisuutta, on laatia vaikuttamistyön suunnitelma osana toimintasuunnitelmaa. Vaikuttamistyön suunnitelmassa tulisi ottaa huomioon seuraavat asiat:

  • Vaikuttamistyön tavoitteet: On hyvä sopia yhdessä siitä, mihin vaikuttamistyöllä pyritään. Kun sovitut tavoitteet on kirjattu ylös, ovat ne silloin kaikkien tiedossa. Kannattaa ennemmin asettaa vain muutama tavoite kuin liian montaa tavoitetta.
  • Keinot ja toimenpiteet: Tavoitteiden lisäksi on hyvä määritellä ja kirjata ylös keinot ja toimenpiteet, joilla tavoitteet saavutetaan. Näitä voivat olla esimerkiksi kampanja sosiaalisessa mediassa, kuntayhteistyöillan järjestäminen tai kuntalaisaloitteen laatiminen.
  • Vastuuhenkilöt: Suunnitelmaan kannattaa kirjata ylös vastuunjako yhdistyksen sisällä. Kuka vastaa mistäkin osa-alueesta ja ketkä osallistuvat vaikuttamistyöhön? Lisäksi kannattaa miettiä, voidaanko joidenkin tavoitteiden kohdalla yhdistää resursseja ja tehdä yhteistyötä esimerkiksi muiden yhdistysten kanssa.
  •  Aikataulu: Jo suunnitelmavaiheessa kannattaa miettiä vaikuttamisen ajankohtaa. Hyvänä sääntönä voidaan pitää sitä, että kannattaa pyrkiä vaikuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ajoittaa vaikuttaminen muihin ajankohtaisiin asioihin, kuten vaaleihin.