Tukiliiton historiaa

Ensimmäiset aloitteet liiton perustamiseksi oli tehty jo 1940-luvulla.

Suomessa tuli 1946 voimaan invalidihuoltolaki. Kunnan tehtävänä oli huolehtia siitä, että vammaiset ihmiset  saavat tarvitsemansa avun.

Kehitysvammaiset ihmiset nähtiin omana ryhmänään ja heidän palvelujaan määrittävä vajaamielislaki tuli voimaan 1958.

 

1960-luku, toinen toistamme tukien

Kehitysvammaisten Tukiliitto syntyi 16.4.1961. Ensimmäiset aloitteet liiton perustamiseksi oli tehty jo 1940-luvulla. Nimeksi tuli Vajaamielisten Tukiyhdistysten Liitto.

Liiton perustivat neljä ensimmäistä tukiyhdistystä, joiden kotipaikat olivat Helsinki, Pori, Tampere ja Turku. Mukana Liiton perustamisessa oli myös Kotkan äitikerho. Vajaamielisten Tukiyhdistysten Liiton kotipaikka on alusta asti ollut Tampere.

Liiton säännöt vahvistettiin ja liitto merkittiin yhdistysrekisteriin 15.9.1961. Järjestö hankki heti kansainvälisiä kontakteja. Ne olivat tärkeitä etenkin siksi, ettei Suomesta löytynyt silloin esimerkkejä tämän tyyppiselle yhdistystoiminnalle.

Liiton perustamisen aikoihin ei puhuttu vielä laitos- tai avohuollosta, vaan pelkästä huollosta. Sillä tarkoitettiin laitoshuoltoa, jota kaikille perheille suositeltiin haettavaksi.

Vuonna 1966 vajaamielislainsäädännön uudistamiseksi perustettiin Suomessa komitea ja vajaamielinen-sana muutettiin kehitysvammaiseksi. Vajaamielisten Tukiyhdistysten Liiton nimi muuttui Kehitysvammaisten Tukiyhdistysten Liitoksi.

Vuonna 1968 liitto sai ensimmäisen täysipäiväisen työntekijänsä. Hänen nimikkeensä oli sihteeri. Valtakunnallinen Kehitysvammaisten Tukiyhdistysten Liitto sai myös oman toimiston Tampereella.

Ensimmäinen kehitysvammaisten päivä järjestettiin 1962. Tapahtumassa esitettiin englantilainen elokuva lapsen kehittymisestä.
Ensimmäinen kehitysvammaisten päivä järjestettiin 1962. Tapahtumassa esitettiin englantilainen elokuva lapsen kehittymisestä.

1970-luku, yhdessäoloa ja yhteistyötä

Paikallisia kehitysvammaisten tukiyhdistyksiä perustettiin 1970-luvulla kymmenittäin. Liitto ryhtyi antamaan vuonna 1970 myös vanhempainneuvontaa. Laitosrakentaminen jatkui vilkkaana.

Vuonna 1971 YK:n kehitysvammaisten ihmisten oikeuksia koskeva julistus vaatii, että kehitysvammaisilla henkilöillä tulee olla samat oikeudet kuin kaikilla ihmisillä. Julistuksessa todetaan myös, että kehitysvammaisilla henkilöillä pitää olla mahdollisuus asua perheidensä kanssa ja osallistua erilaisiin yhteiskunnan toimintoihin (lähde tkm.fi). Neljä vuotta myöhemmin YK hyväksyi yleiskokouksessaan Vammaisten oikeuksien julistuksen.

Tukiviesti-lehti syntyi 1971 lievittämään sitä tiedon paitsiota, jossa perheet elivät.

Äänioikeus alkoi koskea myös laitoksissa asuvia vammaisia ihmisiä 1972.

Tukiliiton ensimmäinen taideleiri 1975 keräsi osallistujia eri puolilta maata. Teemoja olivat muun muassa nukketeatteri ja musiikki. Oikealla vetäjä Eeva-Kaisa Mäkinen.
Tukiliiton ensimmäinen taideleiri 1975 keräsi osallistujia eri puolilta maata. Teemoja olivat muun muassa nukketeatteri ja musiikki. Oikealla vetäjä Eeva-Kaisa Mäkinen.

Vuonna 1972 liitto osti Mertiörannan kurssikeskuksen ja alkoi tarjota kehitysvammaisille ihmisille  harrastusmahdollisuuksia. Tukiyhdistysten liitto palkkasi myös vapaa-ajan ohjaajan.

Kehitysvammaisten Tukiliitto aloitti kirkkopyhätoiminnan. Tapahtumia järjestettiin yhteistyössä paikallisen seurakunnan kanssa. Kirkkopyhän järjestelyvastuu siirtyi 1990-luvun alkupuolella Tukiliitolta luterilaiselle kirkolle. Kirkkohallituksen diakonia- ja yhteiskuntatyö toimii kirkkopyhien valtakunnallisena koordinaattorina ja järjestäjänä yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.

Kehitysvammalaki 1978 toi avohuollon palvelut laitoshuollon rinnalle.

Kangasalan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n ja Kehitysvammaisten Tukiliiton edustajat pyysivät 1975 presidentti Urho Kekkosta kalakisojen suojelijaksi.
Kangasalan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n ja Kehitysvammaisten Tukiliiton edustajat pyysivät 1975 presidentti Urho Kekkosta kalakisojen suojelijaksi.

1980-luku, voimaa arkeen

YK:n kansainvälistä vammaisten vuotta vietettiin 1981. YK julisti vuodet 1983 – 1992 vammaisten vuosikymmeneksi.

Liiton toiminta laajeni ja jäsenistö karttui. Liitto sai 1980-luvulla uusia ulottuvuuksia ja varoja. Kehitysvammaisten Tukiliitto rekisteröitiin järjestön uudeksi nimeksi vuonna 1982.

Selkolehti Leija alkoi ilmestyä säännöllisesti vuoden 1983 alusta.

Lievästi ja keskiasteisesti kehitysvammaisten oppilaiden opetus siirtyi opetustoimelle vuonna 1985. Vaikeasti vammaisten oppilaiden opetuksen siirto opetustoimen alaisuuteen toteutui 1997.

Vuonna 1988 syntyi IKI-instituutti tarjoamaan koulutusta kehitysvammaisille ihmisille. Vuonna 1989 liitto sai oman kiinteistön Pinninkadulle (Pinninkatu 51, 33100 Tampere).

Sodankylässä myytiin kahdessa tunnissa 400 litraa hernekeittoa, kun paikallinen yhdistys tempaisi vammaisten vuonna 1981.
Sodankylässä myytiin kahdessa tunnissa 400 litraa hernekeittoa, kun paikallinen yhdistys tempaisi vammaisten hyväksi vuonna 1981.

1990-luku, kumppanuutta

Tukiliiton koko toiminnassa korostui edunvalvonta 1990-luvulla. Lama ja valtionosuusuudistus katkaisivat hyvin alkaneen palvelurakennemuutoksen ja yhtenäistämisen. Ennen valtionosuusuudistusta erityishuoltopiirit olivat huolehtineet kehitysvammaisten ihmisten palveluista, mutta nyt vanhemmat sekä yhdistykset ryhtyivät asioimaan kuntien kanssa.

Tukiliitto panosti kuntien työntekijöiden ja päättäjien koulutukseen 1990-luvulla. Aloitettiin Etua yhteistoiminnasta -projekti, joka on nykyisen kuntayhteistyön alku.

Vuonna 1997 syntyi EU:n pilottihankkeena Tukiliiton suojiin Malike eli Matkalle liikkeelle keskelle elämää -keskus, joka tarjoaa toimintaa ja toimintavälineitä erityistä tukea tarvitseville lapsille, nuorille ja aikuisille sekä heidän perheilleen.

Kehitysvammaisten ihmisten oma Me Itse -yhdistys perustettiin 1999. Allekirjoitukseen oli jonoa, Anne Parkko allekirjoittamassa.

Kehitysvammaisten ihmisten voimaantuminen, oman asian ajaminen, alkoi korostua 1990-luvulla. Seija-Liisa Myllykangas valittiin ensimmäisenä kehitysvammaisena ihmisenä Tukiliiton liittohallitukseen 1995. Tapio Krekola toimi hänen varajäsenenään. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Kumppanuusprojekti tuki voimaantumista ja sen seurauksena perustettiin kehitysvammaisten ihmisten Me Itse -yhdistys vuonna 1999. Yhdistyneessä Europpassa, EU:ssa, virisi paljon yhteistyötä eri maiden järjestöjen kanssa.

Uudistettu perustuslaki vuonna 1999 kieltää henkilön syrjinnän vammaisuuteen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

2000-luku, kohti kansalaisyhteiskuntaa

Laman varjo oli edelleen olemassa 2000-luvun alussa ja kuntien talous tiukalla. Siksi edunvalvonta oli edelleen keskeistä. Tukiliitto halusi purkaa etenkin alueellista eriarvoisuutta.

Kehitysvammaiset ihmiset 2000-luvulla toimivat ja vaikuttavat itse.  Nyt vahvistuu ajatus kehitysvammaisesta ihmisestä omia valintoja tekevänä kansalaisena, joka kuuluu samaan yhteisöön kaikkien muiden kanssa, kaikilla elämänalueilla. Työhön liittyvät asiat tärkeitä, samoin kuin toisen asteen koulutuksen kehittämiseen vaikuttaminen.

Suuri edistysaskel koettiin 1.9.2009, kun vammaispalvelulain uudistus astui voimaan. Se on osa laajempaa vammaislainsäädännön uudistusta. Uudistuksen taustalla ovat sekä perusoikeudet että YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva sopimus.

Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta vaikeavammaiset ihmiset voivat määrätä itse enemmän omasta elämästään. Laki antaa vaikeavammaisille ihmisille oikeuden saada henkilökohtaista apua. Laki koskee myös kehitysvammaisia henkilöitä.

YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus oli hyväksytty YK:n yleiskokouksessa 2006. Jo seuraavana vuonna Suomi allekirjoitti sopimuksen, mutta voimaantuloa saatiin odottaa kesäkuuhun 2017, jolloin sopimus viimein ratifioitiin Suomessa. Sopimus takaa kehitysvammaisille ihmisille täysimääräiset ihmisoikeudet ja perusavapaudet.

 

Kuvat: Kehitysvammaisten Tukiliitto ry