Aluevaalit 2022: Tukiliiton vaalitavoitteet

Kehitysvammaisten Tukiliiton tavoitteena on, että aluevaaleissa valittavat päättäjät huomioivat kehitysvammaiset ja vastaavaa tukea tarvitsevat ihmiset perheineen, kun hyvinvointialueiden toiminnasta ja taloudesta päätetään.

Aluevaaleissa valitaan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaaville hyvinvointialueille aluevaltuustot, jotka ohjaavat hyvinvointialueiden toimintaa ja vastaavat hyvinvointialueen taloudesta. Lain mukaan aluevaltuustojen tehtävänä on päättää muun muassa hyvinvointialuestrategiasta, hyvinvointialueen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuista. 

Hyvinvointialuestrategiassa aluevaltuusto ottaa kantaa siihen, mihin hyvinvointialueen resurssit suunnataan. Hyvinvointialuestrategia ohjaa siis hyvinvointialueen taloussuunnittelua. Hyvinvointialuestrategiassa tehdään myös palveluiden järjestämistä ja tuottamista koskevat linjaukset, minkä lisäksi strategiassa tulee ottaa huomioon alueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. 

Kehitysvammaisten Tukiliiton tavoitteena on, että aluevaaleissa valittavat päättäjät huomioivat kehitysvammaiset ja vastaavaa tukea tarvitsevat ihmiset perheineen, kun hyvinvointialueiden toiminnasta ja taloudesta päätetään. 

Tukiliiton vaalitavoitteet

1. Kehitysvammaiset ja vastaavaa tukea tarvitsevat ihmiset perheineen on huomioitava palveluiden järjestämistavoissa ja hankinnassa 

Vammaispalvelut tulee järjestää ja hankkia hyvinvointialueilla siten, että palvelut vastaavat vammaisten ihmisten ja heidän perheidensä yksilöllisiin tarpeisiin. Tämä on tärkeää myös resurssien tehokkaan käytön kannalta, kun uutta sote-lainsäädäntöä toimeenpannaan: riittävät, sopivat ja oikea-aikaiset palvelut säästävät rahaa pitkällä aikavälillä.

Palveluiden järjestämisen ja hankkimisen tapoihin tulee kiinnittää tarkkaa huomiota myös sen vuoksi, että kehitysvammaisten erityishuollosta vastaavat erityishuoltopiirit puretaan osana sote-uudistusta sekä vammaislainsäädännön uudistusta, jossa kehitysvammalaki ja nykyinen vammaispalvelulaki yhdistyvät uudeksi vammaispalvelulaiksi.

Hyvinvointialueiden on jatkossakin varmistettava riittävä ja tarvittaessa monialainen erityisosaaminen kehitysvammaisten ja vastaavaa tukea tarvitsevien ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lisäksi hyvinvointialueilla tulee varmistaa, että myös erityispalveluita on vammaisten henkilöiden saatavilla kohtuullisten etäisyyksien päässä.

2. Vammaisten henkilöiden osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet on turvattava hyvinvointialueilla 

Hyvinvointialueille tarvitaan tehokkaita vaikuttamisen kanavia, jotta kehitysvammaisten ja vastaavaa tukea tarvitsevien asukkaiden sekä heidän perheidensä ääni pääsee kuuluviin.

Hyvinvointialueiden vammaisneuvostojen toiminnan on oltava sellaista, että myös kehitysvammaiset ja vastaavaa tukea tarvitsevat ihmiset voivat kuulua niihin tuentarpeistaan huolimatta. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että saatavilla on riittävää, esimerkiksi toisen ihmisen antamaa tukea neuvostotyöhön. Vammaisten henkilöiden tulee voida vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan ja palveluihin myös nuoriso- ja vanhusneuvostoissa.

Vammaisneuvostojen ja muiden virallisten vaikuttamisen kanavien lisäksi tarvitaan matalan kynnyksen osallistumisen mahdollisuuksia, kuten keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, asukasraateja sekä sähköisiä vaikuttamiskanavia. Yhdenvertaisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien turvaaminen voi edellyttää sitä, että näistä asioista vastaisi hyvinvointialueiden hallinnossa tietty henkilö, niin sanottu osallisuuskoordinaattori.

3. Järjestöjen osaamista tulee hyödyntää ja kytkeä se osaksi hyvinvointialueiden palveluketjuja 

Järjestöjen osaaminen tulee ottaa käyttöön hyvinvointialueilla. Järjestöillä on paljon erityisosaamista muun muassa vertaistukitoiminnasta ja muista matalan kynnyksen tukimuodoista, joita hyvinvointialueilta ei välttämättä muuten löydy.

Järjestöt tulee ottaa mukaan hyvinvointialueen palveluketjuihin niin, että järjestöjen tarjoaman tuen piiriin osataan ohjata ihmisiä suoraan sosiaali- ja terveyspalveluista.

Järjestöjen roolin huomioiminen hyvinvointialueilla edellyttää myös sitä, että niiden saatavilla on esimerkiksi toimitiloja.

 Mistä aluevaaleissa on kyse?

  • Hallituksen esitys hyvinvointialueiden perustamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamisesta hyväksyttiin eduskunnassa 23.6.2021.
  • Suomeen muodostetaan sote-uudistuksen seurauksena 21 hyvinvointialuetta, joille siirtyvät kuntien ja kuntayhtymien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät. Uudenmaan erillisratkaisun perusteella Uudellamaalla hyvinvointialueita on neljä.
  • Hyvinvointialueen ylin päättävä toimielin on suorilla vaaleilla valittava aluevaltuusto. Ensimmäiset vaalit järjestetään 23. tammikuuta 2022.
  • Hyvinvointialueen toimintaa johdetaan aluevaltuuston hyväksymän hyvinvointialuestrategian mukaisesti, ja aluevaltuusto päättää myös hyvinvointialueen organisaatiorakenteesta.

Lue lisää sote-uudistuksesta ja muun muassa hyvinvointialueiden toiminnasta täältä: soteuudistus.fi.