Vuorovaikutusta

Vuorovaikutus on yhteisten kokemusten jakamista. Tekemällä asioita yhdessä opimme tuntemaan toisia ihmisiä ja heidän tapaansa ajatella ja toimia. Positiiviset vuorovaikutuskokemukset ovat hyvän elämän perusta.

Tätä tavoittelemme

Kehitysvammaiset henkilöt voivat kasvaa omaksi itsekseen myönteisten ja monipuolisten vuorovaikutuskokemusten kautta. He osallistuvat omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin, toimivat aktiivisesti vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa osana yhteiskuntaa. Lähi-ihmisillä ja ammattilaisilla on asenteellisia valmiuksia edistää vuorovaikutusta sekä riittävät tiedot ja taidot erilaisista kommunikointimenetelmistä. Kommunikointia tukevassa ympäristössä tieto on saavutettavaa ja tulkkipalvelut tarvittaessa käytössä.

Nykytilanne

Tällä hetkellä vammattoman ja vammaisen ihmisen kokemusmaailmat voivat olla kovin erilaiset. Kehitysvammaisella henkilöllä on rajoitetumpi mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin ja osallistua yhteisöjen toimintaan. Oletamme tietävämme, puhumme puolesta ja ylitulkitsemme kehitysvammaisen henkilön viestejä. Erilaiset kommunikointimenetelmät ja tavat olla vuorovaikutuksessa jäävät liian vähälle huomiolle.

Asuinkunnan palvelut, asuinympäristö ja lähipiiri määrittelevät, millaiset mahdollisuudet kehitysvammaisella henkilöllä on rakentaa omannäköistä elämäänsä. Kuntien tarjoamat palvelut, niiden riittävyys ja palvelujen laatu eivät ole tällä hetkellä yhdenvertaisia. Kehitysvammaisten ihmisten kanssa toimivien ammattilaisten tiedot ja taidot vuorovaikutuksesta ja kommunikoinnista voivat myös olla puutteellisia. Alan tutkinnoissa ei ole riittävästi vuorovaikutuksen ja kommunikointimenetelmien opetusta.

Nykytilanteesta tavoitteeseen

Kaikenlaiset keinot olla vuorovaikutuksessa ja kommunikoida pitää huomioida tasavertaisesti. Tasavertainen ja vastavuoroinen vuorovaikutus voi muodostua vain aidosta kiinnostuksesta ja arvostuksesta toista ihmistä kohtaan.

Kehitysvammaisen ihmisen mielipiteen esilletuomista ja huomioimista voivat parhaiten tukea lähi-ihmiset. Lähi-ihmisillä pitää olla mahdollisuus saada neuvontaa ja ohjausta kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen tukemiseen. Alan opiskelijoiden ja työntekijöiden koulutuksiin tulee lisätä tietoa erilaisista tavoista kommunikoida, toimia vuorovaikutuksessa ja korostaa itsemääräämisoikeuden vahvistamista.

Kommunikaatiokuntoutuksen pitää olla oikea-aikaista ja sitä pitää saada tarvittaessa. Kuntoutuksen pitää kohdentua enemmän yhteisössä tehtäväksi, ottaen mukaan kuntoutukseen yhteisöjen muita lapsia ja aikuisia.

Elämänmuutosvaiheissa on tärkeää määritellä se henkilö yhteisöstä, jolle kehitysvammaisen ihmisen kommunikaation tuesta huolehtiminen kuuluu.