Omaan kotiin

Jokaisella kehitysvammaisella ihmisellä on koti, jonka tuntee omakseen.

Tätä tavoittelemme

Kehitysvammaisella ihmisellä on koti, jonka tuntee omakseen. Hän päättää itse, missä ja kenen kanssa asuu. Hän asuu siellä, missä kaikki muutkin. Hänellä on mahdollisuus olla osa omaa lähiyhteisöään ja käyttää samoja palveluita kuin kaikilla muillakin ihmisillä.

Palvelurakenne tarjoaa erilaisille ihmisille, erilaisiin tarpeisiin, vaihtoehtoja ja mahdollisuuden tehdä valintoja. Tarjolla on joustavia ratkaisuja, joissa henkilö tarpeineen ja toiveineen on keskiössä. Kunkin yksilölliset tarpeet määrittävät kotiin annettavan tuen muodon ja määrän.

Perheiden jaksamista tuetaan niin, että kehitysvammaiset lapset voivat asua lapsuudenkodeissaan.

Nykytilanne

Kehitysvammaisilla ihmisillä ei ole vielä samalla tavalla mahdollisuuksia valita asumismuotoaan tai asuinkumppaneitaan kuin muilla. He eivät saa riittävästi tietoa muuttamisesta, asumiseen liittyvistä oikeuksista ja vaihtoehdoista.

Yksilöllisiä toiveita ja tarpeita ei aina oteta huomioon riittävästi. Kaikki eivät myöskään saa käyttää oikeutta tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja.

Suomessa on tehty periaatepäätös laitosasumisen lakkauttamisesta vuoteen 2020 mennessä ja laitosasuminen onkin vähentynyt viime vuosina. Laitosasumisen vähentäminen on toteutettu pääasiassa ryhmäkotipainotteisilla asumisen ja palvelujen ratkaisuilla. Joiltain osin niihin on siirtynyt laitosmaisia toimintatapoja. Palvelut voivat olla joustamattomia tai ne eivät vastaa henkilön tarpeita.

Suomessa asuu edelleen lapsia laitoksissa.

Nykytilanteesta tavoitteeseemme

Kehitysvammaiset ihmiset saavat selkeää tietoa asumisesta ja siihen liittyvistä palveluista, saavutettavassa muodossa. He saavat tarvitsemaansa tukea päätösten ja valintojen tekemiseen.

Asumisen tuki suunnitellaan ja toteutetaan niin, että se palvelee asujan yksilöllisiä tarpeita. Kotiin annettavia palveluja suunniteltaessa kuullaan ihmisen omaa tahtoa ja hyödynnettään hänen omia kokemuksiaan.

Lapsuudenperhe saa riittävästi tukea, jotta lasten asuminen kotona on mahdollista. Laitoksissa asuville kehitysvammaisille lapsille tarvitaan uusia vaihtoehtoja asumiseen. Nuorten itsenäistymistä on tuettava vahvasti.

Tämä kaikki vaatii kulttuurinmuutosta sekä ammattilaisilta että kehitysvammaisten ihmisten läheisiltä.

#YKvammaissopimus, artikla 19: Jokaisella on oikeus päättää itse, missä asuu ja kenen kanssa. Asumisen tuen tulee vahvistaa osallisuutta ja lähiyhteisöön kuulumista.