Lapsesta aikuiseksi

Jokainen lapsi ja nuori voi elää rikasta elämää omassa perheessään ja lähiyhteisöissään.

Tätä tavoittelemme

Lapsi ja nuori, jolla on kehitysvamma tai samankaltaisia tarpeita, voi elää tasavertaisena muiden ikäistensä kanssa.

Lapsi ja hänen perheensä saavat tarvitsemansa yksilöllisen tuen ja avun aina, kun sitä tarvitsevat. Sopivien palveluiden selvittämiseksi lapsella ja nuorella tulee olla tilaisuus osallistua häntä koskevien palveluiden suunnitteluun. Hänellä on mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Vammaisen lapsen ja nuoren etua ei voida vain olettaa, vaan se löydetään häntä itseään kuunnellen.

Lapsi voi jo kasvaessaan opetella valintojen tekemistä ja vastuun kantamista niistä, ja saa päätöksentekoon tarvitsemansa tuen. Aikuisuuden kynnyksellä vammaisella nuorella on aitoja valinnanmahdollisuuksia. Hän voi valita, missä asuu ja kenen kanssa. Hän voi valita itselleen sopivan koulutuksen ja elämäntyön, ja hän saa valintoihin tarvitsemansa tuen.

Vammainen lapsi on ensisijaisesti lapsi, jolla on samat oikeudet kuin muillakin lapsilla saada turvaa ja tukea kehittyäkseen.

Nykytilanne

Kehitysvammaiset lapset ja nuoret elävät usein erillään vammattomista ikätovereistaan. Kouluissa ja harrastuksissa heidät syrjäytetään erillisryhmiin, tai vaihtoehtoisesti inkluusiota toteutetaan ilman riittävää tukea. Henkilökohtaisen avun puuttuminen tai riittämätömyys estävät osallistumista kaikkien yhteiseen kouluun tai harrastusporukoihin.

Perheet joutuvat taistelemaan tuesta ja lakisääteisistäkin palveluista. Useissa kunnissa perheille tarjottava tuki, kuten kotipalvelu ja tilapäishoito eivät ole riittäviä tai perheiden tarpeiden mukaisia. Tuen riittämättömyys johtaa perheiden uupumiseen.

Ääritilanteissa perheiden uupuminen ja puutteelliset palvelut johtavat lapsen laitossijoitukseen. Suomen virallinen tavoite lasten laitoshoidon lakkauttamisesta karkaa yhä kauemmas. Keinoja perheiden tueksi olisi, mutta palveluiden kehittäminen on hidasta.

Nykytilanteesta tavoitteeseemme

Puolustamme lapsen oikeutta liittyä kaikille yhteiseen toimintaan päivähoidossa, koulussa ja vapaa-aikana. Tuomme esille lasten, nuorten ja perheiden tarpeita ja vaikutamme tuen ja palveluiden kehittämiseen. Vaikutamme lapsiperheiden tukea määrittävään lainsäädäntöön, viranomaisiin ja palveluntuottajiin. Nostamme esille lasten kuulemisen tärkeyttä.

Järjestämme perheille koulutuksia ja kursseja tuesta ja palveluista. Annamme perheille sosiaaliturvaan ja lainsäädäntöön liittyvää neuvontaa.

Edistämme perheiden liittymistä kaikille suunnattuun avoimeen toimintaan.

Vaikutamme yhdessä muiden järjestöjen kanssa siihen, että lasten laitosasuminen lakkaa. Niille lapsille, jotka eivät voi asua kotona, tulee vaihtoehtoisesti tarjota pieniä, kodinomaisia asumisyksiköitä.

Tuemme vanhempien ja läheisten kykyä tukea nuorensa itsenäistymisprosessia. Muun muassa Tuleva-hankkeen kautta annamme vanhemmille tietoa ja vahvistamme heidän kykyään toimia muuttuvassa tuen ja palveluiden kentässä.

*

Video (5:52 min) kertoo kymmenen vuotiaasta Mimosasta ja hänen isästään Antista. Mimosalla on Rettin oireyhtymä, joka vaikeuttaa monin tavoin hänen elämäänsä, muun muassa kommunikaatiota. Vaikka Mimosa ei kykene puhumaan, hänellä on paljon sanottavaa.