Pyöräilystä tukea kuntoutukseen

Pitkäkestoisen, toistuvan polkemisliikkeen kuntouttavat vaikutukset ovat samat riippumatta polkupyörän renkaiden tai polkijoiden lukumäärästä ja sijainnista. Peräkkäin ja rinnakkain ajettavat apuvälinetandemit on suunniteltu tukemaan vammaisen ihmisen pyöräilyä.

Yhteiskuntamme satsaa tällä hetkellä paljon pyöräilyyn: pyöräilyväyliä rakennetaan, kaupunkipyöriä hankitaan lisää, ihmisiä kannustetaan pyöräilemään terveyden edistämiseksi ja ympäristöpäästöjen vähentämiseksi. Pyöräilyä voitaisiin hyödyntää paljon enemmän myös suomalaisessa kuntoutuskäytännössä.

Terveydenhuoltolaissa ja apuvälineasetuksessa korostetaan apuvälineen tarpeen arvioimista käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti, ottaen huomioon potilaan toimintakyky, elämäntilanne ja elinympäristön apuvälineen toimivuudelle asettamat vaatimukset. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin katsoo tuoreessa päätöksessään, että sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hyväksymät valtakunnalliset lääkinnällisten apuvälineiden luovutusperusteet ovat osin ristiriidassa lain kanssa. Tällä hetkellä ohje luokittelee muun muassa kaksinajettavat tandempyörät harrastusvälineiksi, joita ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan ohjeistus ei jätä kaikilta osin tilaa ihmisten yksilöllisten tarpeiden huomioimiselle siten kuin terveydenhuoltolaki ja STM:n apuvälineasetus edellyttävät.

 

Apuvälinepyörä pienen vaikeasti vammaisen lapsen kuntoutusvälineenä?

Motorisen kehityksen edistyminen vaatii sensorisen integraation kehittymistä ja nämä vaativat kehittyäkseen harjoitusta. Pyöräily antaa paljon sensorisia aistiärsykkeitä ja mahdollisuuden toistuvaan, pitkäkestoiseen vuorotahtiseen liikkeeseen. Lapsen motoriseen kehitykseen liittyy vuorotahtinen liike jo ryömimään ja konttaamaan opettelusta alkaen. Osa lapsista ei kykene tekemään vuorotahtista liikettä aktiivisesti itse, tai toistomäärät jäävät hyvin vähäisiksi.

Oikein valittu apuvälinepyörä mahdollistaa vaikeasti vammaiselle lapselle riittävän vuorotahtisen liikkeen toistomäärän saamisen. Kehon osien aktiivinen käyttö harjaannuttaa hermostollisia prosesseja ja samalla kehon hallintaa. Pyöräily mahdollistaa vaikeasti vammaiselle lapselle myös pystyasennossa toimimisen, mikä puolestaan avaa lapselle uuden maailman havainnoimiseen ja vuorovaikutukseen ympäristön kanssa. Havaintotoimintojen aktivoimisella tiedetään olevan vaikutusta muun muassa kognitiivisten toimintojen kehittymiselle.

 

Apuvälinetandemit kuntoutusvälineenä

Pitkäkestoisen toistuvan polkemisliikkeen kuntouttavat vaikutukset ovat samat, riippumatta polkupyörän renkaiden tai polkijoiden lukumäärästä ja sijainnista.

Peräkkäin ja rinnakkain ajettavat apuvälinetandemit ovat suunniteltu tukemaan vammaisen henkilön pyöräilyä. Niillä varmistetaan turvallisuustekijät silloin, kun asiakkaalla on esimerkiksi hahmotus-, näkö- tai ymmärtämisen haasteita. Kognitiiviset tekijät voivat esimerkiksi kehitysvammaisella tai autistisella henkilöllä estää itsenäisen pyöräilyn yksin, mutta se on mahdollista tandempyörällä. Pyöräily voi olla autistiselle nuorelle hyvä keino purkaa fyysistä aktiivisuutta ja sitä kautta saada ns. häiriökäyttäytyminen vähenemään.

Maailmalta löytyy paljon tutkimuksia polkemisliikkeen kuntouttavista vaikutuksista. Käyttöön luovutettu apuvälinetandem mahdollistaa suuret toistomäärät ja pitkäkestoisen harjoittelun, sekä tukee harjoitteluun motivoitumista.

Pyöräilyllä voidaan tukea lapsen kasvua, kehitystä ja osallistumisen mahdollisuutta.

Olemme Malike-toiminnassa saaneet apuvälinepyörän saaneilta perheiltä, ja niitä myöntäneiltä ammattilaisilta lukuisia palautteita pyöräilyn positiivisista, kuntouttavista ja kehitystä tukevista vaikutuksista: toimintakykyyn, nivelliikkuvuuteen, vuorovaikutukseen, lihasjäykkyyden vähenemiseen, koordinaatioon, verenkierron vilkastumiseen, iän mukaiseen toimintaan osallistumiseen ja jatkuvasti istuvalle vaikeasti vammaiselle lapselle aktiivisesta pystyasennossa toimimisesta. Lisäksi pyöräilyllä voidaan lisätä tutkimuksissakin todettuja luonnon terveysvaikutuksia. Kuulemme myös valitettavan usein, että aktiivisen apuvälinepyörän myöntäminen on evätty vedoten luovutusperusteisiin, vaikka myöntämiselle on ollut terapeutin tai kuntoutustyöryhmän suositus.

 

Kirjoitus on julkaistu alunperin Malikkeen Liikkeelle-lehdessä 2020.