Esitys uudeksi vammaispalvelulaiksi on loistava kokonaisuus

05.11.2018

Sirkka Sivula.
Sirkka Sivula.

Olen osallistunut uuden vammaislain valmisteluun monin tavoin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kiinteimmin pääsin työhön mukaan vammaislakia valmistelleen työryhmän sihteerinä. Välillä yli 60 miljoonan euron säästöpaineet uhkasivat esitystä, mutta onneksi niistä on pääosin päästy ja esitys on nyt saatu eduskunnan käsittelyyn. Ministeriön virkamiehet ovat tehneet hyvää työtä lain viimeistelyssä.

Vaikka lain nimeksi ehdotetaankin vammaispalvelulakia, kyseessä on selkeästi uusi laki, johon sisältyy aiemman vammaispalvelulain sisältämien palveluiden lisäksi kehitysvammalain perusteella järjestettyjä palveluja sekä joitakin aivan uudella tavalla toteutettavia palveluita.

Mikä laissa on hyvää?

Uusi vammaispalvelulaki on kirjoitettu YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja Suomen perustuslain säännöksiä toteuttaen. Vammaissopimuksen sisältö ja tavoitteet näkyvät vammaislain tarkoituspykälässä, palveluita koskevissa pykälissä ja perusteluissa hienolla tavalla.

Lain tarkoituspykälä on tärkeä, koska se kertoo, miksi laki on kirjoitettu, ja kuinka sitä tulee yksittäistilanteissa soveltaa. Uuden lain tarkoituksena on toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa niiden toteutumisen esteitä. Lain tarkoituksena on myös tukea vammaisen henkilön itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista. Tarkoituspykälä on lain punainen lanka.

Parasta laissa on joustava palvelukokonaisuus. Laki vastaa yhdenvertaisesti tarpeisiin, jotka johtuvat pitkäaikaisesta liikunta- tai aistivammasta taikka ongelmista ymmärtämisessä, tiedon käsittelyssä tai sosiaalisissa taidoissa. Kaikki saavat välttämättä vamman vuoksi tarvitsemansa avun ja tuen. Välttämättömyys tarkoittaa sitä, että vammainen henkilö ei selviä tavanomaisesta elämästään ilman apua tai tukea. Välttämättömät vammaispalvelut eivät ole riippuvaisia maakunnan tai kunnan määrärahoista, vaan niihin on ehdoton subjektiivinen oikeus. Tämän vuoksi jokainen voi saada juuri sellaista apua ja tukea kuin vammansa vuoksi tarvitsee.

Uudenlaisen valmennus ja tuki -pykälän tarkoituksena on saada vammaisen henkilön omat kyvyt parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön.  Siksi vammainen henkilö voi saada valmennusta oppiakseen uusia asioita tai tukea sellaisiin asioihin, joita hän ei voi vammansa vuoksi oppia. Erityisen tärkeää on saada valmennusta elämän muutostilanteisiin.

Valmennuksena ja tukena voi saada myös tuettua päätöksentekoa, joka mahdollistaa itsemääräämisoikeuden toteutumisen. Sitä voi saada kaikissa elämäntilanteissa monin eri tavoin toteutettuna. Tuettu päätöksenteko ei liity vain palvelusuunnittelutilanteisiin tai päätöksentekoon, vaan myös tunteiden tulkitsemiseen, oman tahdon muodostamiseen ja päätösten toteuttamiseen.

Asumisen tuessa näkyy selvästi YK:n vammaissopimuksen vaikutus. Asumisen tuki tulee järjestää ensisijaisesti henkilön itse valitsemaan omaan kotiin. Asumisen tukea voivat saada yhdenvertaisesti henkilöt, jotka tarvitsevat apua vähän, mutta kuitenkin välttämättä ja toistuvasti ja he, jotka ovat jatkuvasti riippuvaisia avusta ja tuesta. Jokaisella on oikeus saada apua niin paljon, kuin hänen yksilölliset tarpeensa edellyttävät.

Laki ottaa huomioon vammaisen henkilön lisäksi myös hänen perheensä ja läheisensä tarpeet. Heidän on mahdollista saada tukea elämän muutostilanteissa. Hyvänä esimerkkinä tästä on muuttovalmennus. Vammaisen henkilön perhe ja läheiset voivat saada myös kommunikaatio-ohjausta. Vammaisen henkilön itsenäistymistä ja hänen avustamisestaan sekä huolenpidostaan vastaavien läheisten jaksamista tukee lyhytaikainen huolenpito. Sitä voi saada esimerkiksi silloin, kun vanhempien pitää lähteä töihin aiemmin kuin vammaisen henkilön koulu tai muu oma päiväohjelma alkaa.

Eikö laissa ole mitään huonoa?

Henkilökohtaisen avun pykälä saattaa aiheuttaa hankaluuksia kehitysvammaisille henkilöille, koska voimavararajaus säilyy edelleen laissa. Henkilökohtaista apua koskevaan pykälään on kirjoitettu lause ”hoivan ja huolenpidon tarpeesta”, joka on aikaisemmin sisältynyt vammaispalvelulain esitöihin. Kyseinen lause on aiheuttanut kunnissa eniten hylkääviä päätöksiä kehitysvammaisten ihmisten henkilökohtaiseen apuun liittyen. Onneksi korkein hallinto-oikeus on ratkaisuissaan asettanut voimavarakynnyksen matalalle. Riittää, että henkilö pystyy millä tahansa kommunikaatiokeinolla tai esimerkiksi läheisten tukemana ilmaisemaan omaa tahtoaan. Tarkoitus on, että voimavaraedellytyksen kynnys ei ainakaan nouse nykyisestä.

Muutoksenhakuoikeutta on rajattu laissa siten, että korkeimpaan hallinto-oikeuteen voi valittaa ainoastaan, jos saa valitusluvan. Tämä heikentää oikeusturvaa. Vammaispalveluilla turvataan välttämätön huolenpito, johon kaikilla on perustuslain mukaan oikeus. Siksi valitusoikeus pitää jatkossakin turvata. Korkeimman hallinto-oikeuden jutturuuhkaa pitää purkaa muulla tavoin ja saada käsittelyaikoja lyhyemmiksi.

Nämä uuden lain heikkoudet eivät muuta sitä tosiasiaa, että kyseessä on loistava laki, joka tarkoituksensa mukaisesti sovellettuna turvaa vammaisten ihmisten yksilöllisten tarpeiden mukaisen avun ja tuen.

Eduskunnan on voitava hyväksyä laki tällä hallituskaudella

Laissa on niin paljon hyvää, että sitä ei voi päästää raukeamaan. Tehdään kaikki yhdessä töitä sen eteen, että eduskunta voi hyväksyä lain muun lainsäädännön viivästymisestä huolimatta. 

.@SirkkaSivula: #Valas-esityksessä on niin paljon hyvää, että sitä ei voi päästää raukeamaan. Tehdään kaikki yhdessä töitä sen eteen, että eduskunta voi hyväksyä lain muun lainsäädännön viivästymisestä huolimatta.

Kirjoittaja on Kehitysvammaisten Tukiliiton johtava lakimies.