Vammaispalvelujen käyttäjät vaativat tietoa, tukea ja kuulluksi tulemista

25.09.2019

Vammaispalvelujen järjestämisestä ja hankinnasta järjestetty koulutus herätti paljon keskustelua. Palveluiden käyttäjät, heidän läheisensä ja palveluiden järjestäjät etsivät yhdessä ratkaisuja parempiin palveluihin.

Miten vammaispalvelut tulisi järjestää niin, että palveluiden käyttäjän osallisuus toteutuu ja että palvelut vastaavat hänen yksilölliseen tarpeeseensa? Miten varmistetaan asiakkaan aito kuuleminen? Miten turvataan palveluiden käyttäjän oikeudet silloin, kun hän ei saa tarvitsemaansa tukea?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) järjestämässä Vammaispalveluiden järjestäminen ja hankinta -koulutuspäivässä oltiin keskeisten kysymysten äärellä. Koulutuspäiviä järjestetään eri puolilla Suomea kuudella paikkakunnalla, joista 24.9.2019 vuorossa oli Tampere. Keskeisenä teemana Tampere-talossa oli vammaispalveluiden järjestäminen julkisena hankintana hankintalakia noudattaen.

THL, Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö järjestivät samanaikaisesti Tulppaanitalolle ”kisakatsomon”, jossa koulutuspäivää seurattiin etäyhteydellä. Mukana oli palveluiden käyttäjiä ja heidän läheisiään. Seuraavana päivänä, 25.9. kokoonnuttiin Hotelli Torniin yhteiseen työpajaan purkamaan koulutuksen herättämiä kysymyksiä. Yhteisen pöydän ääreen istui kokemusasiantuntijoiden lisäksi palveluiden järjestäjiä, eli kuntien edustajia. Lisäksi keskustelua kommentoi koulutuskiertueen kouluttajien ”lakiklinikka”.

”Kun palveluja ja tukea järjestetään, tärkeimmät kysymykset ovat: Millaista tukea sinä tarvitset? Mitä toiveita ja suunnitelmia sinulla on?”, kiteytti Me Itse ry:n puheenjohtaja Jaana Nordlund omassa puheenvuorossaan työpajassa.

“Meille on kerrottava ymmärrettävästi niistä vaihtoehdoista, jotka vastaavat parhaiten tuen tarpeisiimme. Silloin jokainen voi tehdä yksilöllisiä valintoja. Älkää päättäkö meitä koskevista asioista mitään ilman meitä.”

Teemapöydissä keskusteltiin palveluiden järjestämisestä, palvelukuvauksesta, palvelutarpeen arvioimisesta ja oikeuksien turvaamisesta. Vilkas keskustelu tuotti painavia terveisiä sekä päättäjille että palveluiden järjestäjille:

  • Pitkäaikaisiin tarpeisiin on vastattava pitkäaikaisilla palveluilla, jotka varmistavat pysyvyyden ja jatkuvuuden.
  • Palvelun käyttäjät tarvitsevat lisää tietoa palveluista ja erilaisista vaihtoehdoista, selkokielellä. Matalan kynnyksen neuvontaan on suuri tarve.
  • Palvelun käyttäjien lähiverkoston vastuu on liian suuri. Vaikein tilanne on sellaisilla, joilla ei ole läheisten tukea. Myös työntekijät tarvitsevat lisää osaamista, jotta he voivat tukea asiakkaitaan erilaisten palveluiden saamisessa.
  • Tukea tarvitsevan ihmisen tehtävä ei ole tuntea hankintaprosessia, vaan omat tarpeensa. Palvelun järjestäjän tehtävä on järjestää tarpeeseen vastaava palvelu. Kaikki palveluiden järjestämisen tavat on otettava käyttöön.
  • Tuettu päätöksenteko on otettava käyttöön varmistamaan asiakkaan osallisuutta.
  • Sosiaaliasiamiesjärjestelmää tulee kehittää. Asiamiehen tehtävä on auttaa tilanteessa, jossa asiakas ei ole mielestään saanut tarvitsemaansa palvelua.
  • Kilpailutusta ei saa koskaan ratkaista vain hinta.

THL:n järjestämä koulutuskierros on yksi vastaus Ei myytävänä! -kansalaisaloitteen vaatimuksiin. Aloitteen taustalla on vaatimus siitä, että vammaispalveluiden käyttäjien osallisuuden on toteuduttava nykyistä paremmin. Palvelun tarvitsijoita ja heidän läheisiään on kuultava, ja palveluiden lähtökohdaksi tulee ottaa yksilölliset tarpeet.

Teksti: Merja Määttänen, Tukiliiton viestintäpäällikkö

Me Itsen Jaana Nordlund: Kun palveluja ja tukea järjestetään, tärkeimmät kysymykset ovat: Millaista tukea sinä tarvitset? Mitä toiveita ja suunnitelmia sinulla on? #vammaispalvelut #eimyytävänä

Jaana Nordlund
Palvelu on hyvä vain, jos ihminen on itse mukana suunnittelemassa sitä, korosti Jaana Nordlund. (Kuva Elina Leinonen)