Valviran selvitys: Suurissa kehitysvammahuollon yksiköissä käytetään eniten rajoitustoimenpiteitä

03.09.2020

Valvira selvitti rajoitustoimenpiteiden käyttöä kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa. Suurten yksiköiden käytännöt ja asiantuntijatiimien puuttuminen herättävät eniten huolta.

Valvira on julkaissut selvityksen itsemääräämisoikeuden toteutumisesta kehitysvammahuollon yksiköissä vuonna 2019.

Selvityksen mukaan rajoitustoimenpiteiden suhteellinen määrä on lisääntynyt kehitysvammahuollon toimintayksiköissä vuodesta 2015. Kasvu selittyy Valviran mukaan todennäköisesti sillä, että kehitysvammalakiin vuonna 2016 tehdyt muutokset ovat johtaneet rajoitustoimenpiteiden tunnistamiseen ja niiden kirjaamiseen aiempaa täsmällisemmin. Tätä voidaan pitää myönteisenä asiana kehitysvammaisten ihmisten oikeusturvan kannalta.

Huolestuttava ja yhä jatkuva trendi on kuitenkin se, että rajoitustoimenpiteitä käytetään sitä enemmän mitä suurempi yksikkö on kyseessä. Valviran selvitys ei anna selkeää vastausta siihen, mistä tämä johtuu. Syitä ilmiön taustalla on Tukiliiton näkemyksen mukaan syytä selvittää tarkemmin.

”Voidaan kysyä, eikö juuri eniten haasteita kokeva ihminen tarvitsisi eniten yksilöllistä ja rauhallista asumisen tukea suuressa yksikössä asumisen sijaan. Lienee mahdollista, että suuri ihmismäärä ympärillä tuottaa itselle tai toisille vaarallista käyttäytymistä muita ympäristöjä enemmän”, Tukiliiton vammaispalvelujen asiantuntija Anne Saarinen toteaa.

Asiantuntijatiimit turvaavat itsemääräämisoikeuden toteutumista

Yksi selvityksen tuottama havainto oli se, että asiantuntijatiimien toiminnassa on puutteita. Lain mukaan yhtenä edellytyksenä rajoitustoimenpiteiden käytölle on, että yksiköllä on käytettävissään riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus vaativan hoidon ja huolenpidon toteuttamista ja seurantaa varten. Asiantuntijatiimin on tunnettava yksikkö ja sen asukkaat. Lain velvoitteista huolimatta asiantuntijatiimi puuttui selvityksen mukaan neljäsosasta yksiköistä, joissa käytettiin rajoitustoimenpiteitä. Tätä ei voida pitää hyväksyttävänä kehitysvammaisten ihmisten oikeusturvan kannalta, ja tilanteeseen tarvitaan pikainen muutos.

Tukiliiton näkemyksen mukaan asiantuntijatiimit ovat tärkeässä roolissa ihmisten itsemääräämisoikeuden tukemisessa.

”Hyvin toimiessaan asiantuntijatiimi tukee käytäntöjä, joilla itsemääräämisoikeutta toteutetaan, ja pystyy tukemaan myös yksikön työntekijöitä löytämään uusia, rajoittamiselle vaihtoehtoisia toimintatapoja. Mielestäni asiantuntijatiimin yksi tärkeä tehtävä on kyseenalaistaa totuttuja, kenties rutiineiksikin muodostuneita ja huomaamattomia rajoittamisen tapoja”, Saarinen sanoo.

Saarinen toteaa, että asiantuntijatiimin kokoamisessa psykologin löytäminen tuottaa usein haasteita, koska osaamista tältä erityisalalta on tarjolla liian vähän.

”Tähän tilanteeseen auttaa rohkea perehtyminen uuteen asiantuntijuuden osa-alueeseen.”

Valviran selvitys perustuu toimintayksiköiden toimintakertomuksiin ja julkisilta toimintayksiköiltä kerättyihin tietoihin. Rajoitustoimenpiteiden käyttöä on ensiarvoisen tärkeää seurata, sillä niillä puututaan henkilöiden perustavanlaatuisiin ihmisoikeuksiin. Tukiliitto katsoo, että olisi niin ikään tärkeää seurata systemaattisesti myös kehitysvammaisten ihmisten omia kokemuksia ja läheisten näkemyksiä itsemääräämisoikeuden toteutumisesta kehitysvammahuollon asumisyksiköissä.

Lue selvityksestä tarkemmin Valviran sivuilta.