Tukiliitto Valas-kuulemisessa: Lyhytaikainen huolenpito ja päiväaikainen toiminta taattava kaikille

20.05.2021

Vammaispalvelulainsäädännön uudistuksen kuulemistilaisuudessa Kehitysvammaisten Tukiliitto korosti, että palvelut on järjestettävä joustavasti, yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Vammaispalvelulain (Valas) uudistamisesta järjestettiin 19.5.2021 neljäs avoin kuulemistilaisuus, jossa aiheena olivat lyhytaikainen huolenpito ja päiväaikainen toiminta. Kehitysvammaisten Tukiliitto piti tilaisuudessa puheenvuoron molemmista kokonaisuuksista. Vammaispalveluiden asiantuntija Anne Saarinen kommentoi lyhytaikaista huolenpitoa ja työelämän asiantuntija Kari Vuorenpää päiväaikaista toimintaa.

Lyhytaikainen huolenpito on taattava kaikille tarvitseville

Tukiliitto painottaa, että lyhytaikaisen huolenpidon pykälä on vammaisille ihmisille ja heidän perheilleen erittäin tärkeä. Palvelulla on vahvoja vaikutuksia perheiden jaksamiseen ja vammaisen lapsen tai aikuisen osallisuutta tukeviin toimintoihin.

”Lakia kirjoitettaessa on huomioitava, että pykälämuotoilu mahdollistaa myös lyhytaikaisen huolenpidon, jonka avulla huolenpidosta vastaava vanhempi voi hankkia perheelle toimeentulon ja käydä ansiotyössä”, korosti vammaispalveluiden asiantuntija Anne Saarinen puheenvuorossaan.

”Lisäksi on mahdollistettava lyhytaikainen huolenpito, jonka avulla perheen voimavarat riittävät siihen, että tukea tarvitseva läheinen voi asua kotona oman perheensä kanssa. Olennaista on taata lyhytaikainen huolenpito subjektiivisena oikeutena yhdenvertaisesti kaikille sitä vammansa vuoksi välttämättä tarvitseville henkilöille, ja tähän on varattava riittävät resurssit.”

Tukiliitto korosti myös, että pykälän perusteluissa tulee ohjata lyhytaikaisen huolenpidon laadun ja sisällön kehittämiseen niin, että kaikki voivat hyödyntää palvelua sitä tarvitessaan. Se on tarjottava kotiin järjestettynä, jos huolenpitoa tarvitsevan ihmisen tarpeet sitä edellyttävät. Palvelun saamisen edellytyksenä eivät saa olla sellaiset sosiaaliset taidot, toimintakyky tai terveydentila, joita ryhmämuotoisessa hoidossa tarvitaan. Perheen on voitava luottaa hoidon laatuun.

Palvelu tulee aina ensisijaisesti saada lähiyhteisössä, eikä ainakaan laitoksessa kuten tällä hetkellä tapahtuu monien lasten tai vaativaa tukea tarvitsevien osalta. Palvelun järjestämisen yksilöllisyys ja joustavuus tarkoittavat myös sitä, että palvelun määrä on riittävää – myös intervallihoitoa ajatellen. Hoidon ajankohdan tulee määrittyä perheen ja vammaisen henkilön tarpeiden mukaan.

Vaativaa erityispalvelua edellyttävä lyhytaikainen huolenpito on tällä hetkellä hyvin usein erityishuoltopiirien järjestämää. Vammaislainsäädännön uudistuessa on huolehdittava, ettei välttämättömän palvelun saamiseen tule katkoksia.

Päiväaikaisen toiminnan on tuettava osallisuutta

Tukiliiton työelämän asiantuntija Kari Vuorenpää painotti puheenvuorossaan, että päiväaikaisen toiminnan on tuettava osallisuutta ja vastattava joustavasti yksilöllisiin tarpeisiin.

”Päiväaikainen toiminta ei ajattelumme mukaan rinnastu työntekoon, vaan on työelämän ulkopuolella oleville tarkoitettu osallisuutta tukeva palvelu. Tämän korostamiseksi toiminnan nimi tulee olla osallisuutta tukeva toiminta”, Kari Vuorenpää painotti.

Aikanaan päiväaikaisen toiminnan pykälä kirjoitettiin takaamaan palvelut silloin valmisteilla olevan TEOS-lain työllistymistä ja osallisuutta tukevan toiminnan ulkopuolelle jääville vaikeimmin vammaisille ihmisille. Tukiliitto painottaa, että koska TEOS-työryhmän valmistelemaa työ- ja päivätoiminnan säädösten uudistusta ei ole näköpiirissä, nyt säädettävän päiväaikaisen toiminnan piiriin tulee huomattavasti suunniteltua laajempi palvelun tarvitsijoiden joukko.

”On varmistettava, että myös nykyisen kehitysvammaisten työtoiminnan asiakkaat voivat saada palvelua ainakin, kunnes mahdollisesta uudesta laista tulee sopiva perusta palvelun järjestämiselle.”

Tukiliitto pitää tärkeänä, että päiväaikaisen toiminnan sisällölliseksi ja laadulliseksi ohjenuoraksi kirjataan lain perusteluihin Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan (KVANK) tekemät työllistymistä ja osallisuutta tukevan toiminnan laatukriteerit. Kriteereiden mukaista toimintaa voidaan järjestää ryhmämuotoisesti, mutta yksilöllisten tavoitteiden saavuttamiseksi tukea tulee olla saatavilla joustavasti.

Osallisuutta tukevaa toimintaa pitää järjestää kodin ulkopuolella ja sitä pitää olla tarjolla halukkaille viitenä päivänä viikossa. Tuen saantia ei saa rajata vain päiväaikaan, vaan sitä tulee olla joustavasti ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaavin järjestämistavoin tarjolla myös muina vuorokauden aikoina. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi konsertteihin tai muihin ilta-ajan kulttuuritapahtumiin osallistumisen.

Työelämäosallisuuden toteuttamiseksi ei riitä pelkkä työsuhteeseen perustumattoman, palkattoman työtoiminnan järjestäminen, vaan osallisuuden tuesta on saatava tarvittaessa tukea myös työelämään siirtymiseksi.

”Tuetun työn työhönvalmennuksesta ollaan säätämässä uuden vammaispalvelulain valmennuksen ja tuen pykälässä, mikä on erittäin tärkeää. Jotta osallisuutta tukevat palvelut olisivat saumattomia, on päiväaikaisen toiminnan pykälän keskusteltava valmennuksen ja tuen pykälän kanssa. Palvelua pitää tarjota tarpeen mukaan, eikä sitä voida sitoa työkyvyttömyyseläkkeeseen nyt ehdotetulla tavalla”, Vuorenpää lisäsi.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat järjestäneet kevään 2021 aikana kuulemistilaisuuksia vammaispalvelulainsäädännön uudistamiseen liittyen. Lue lisää THL:n sivuilta: thl.fi/vammaispalvelulainsaadannon-uudistus.