Tukiliitto lausui yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksesta

24.05.2022

Tukiliitto antoi 19.5.2022 lausunnon yhdenvertaisuuslain osittaisuudistusta koskevista mietinnöistä. Tukiliitto pitää tärkeinä parannuksina muun muassa ehdotuksia, että jatkossa syrjintäasian voisi viedä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi myös ilman yksilöityä asianomistajaa ja lautakunta voisi myös määrätä hyvitystä maksettavaksi syrjinnän uhrille.

Tukiliitto antoi viime viikolla lausunnon yhdenvertaisuuslain osittaisuudistusta koskevista mietinnöistä. Lausunto jätettiin lausuntopalvelussa:
Lausuntopalvelu.fi

Se löytyy myös kotisivuiltamme:
Lausunnot ja kannanotot

Lausumisen kohteena oli kaksi erillistä mietintöä: oikeusministeriön työryhmän mietintö, joka käsitteli yhdenvertaisuuslainsäädäntöä yleisesti, ja työ- ja elinkeinoministeriön alajaoston mietintö, joka liittyi yhdenvertaisuuteen työelämässä. Tukiliitto keskittyi lausunnossaan oikeusministeriön työryhmän mietintöön, mutta esitimme myös joitain huomioita työelämää koskevista ehdotuksista erityisesti kehitysvammaisten ja vastaavaa tukea tarvitsevien ihmisten näkökulmasta.

Oikeusministeriön työryhmän mietinnön ehdotuksia Tukiliitto piti pitkälti hyvinä ja kannatettavina. On tärkeää, että häirintä, joka on yksi yhdenvertaisuuslaissa kielletty syrjinnän muoto, voisi jatkossa kohdistua yksilön sijasta myös ihmisryhmään, ja että syrjintäasian voisi viedä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi myös ilman yksilöityä asianomistajaa. On lisäksi hyvä, että yhdenvertaisuussuunnittelua edellytettäisiin jatkossa myös varhaiskasvatuksessa, ja varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjän laiminlyöntiä puuttua tiedossaan olevaan häirintään pidettäisiin syrjintänä.

Kohtuullisten mukautusten osalta ehdotettiin, että yhdenvertaisen viranomaisessa asioinnin sijasta laissa puhuttaisiin jatkossa laajemmin oikeudesta saada yhdenvertaisesti muiden ihmisten kanssa viranomaisen palveluita. Tukiliitto piti ehdotusta kannatettavana, mutta toivoimme, että lain perusteluissa selkeytettäisiin muutosta vielä muun muassa niin, että palveluiden myöntämisen ja sisällön lisäksi myös niiden järjestämisen ja tuottamisen tapoihin tulisi vamman vuoksi tarvittaessa tehdä kohtuullisia mukautuksia, minkä lisäksi jatkossakin mukautuksia olisi saatava yhdenvertaisen viranomaisessa asioimisen mahdollistamiseksi. Myös se olisi tärkeä parannus, että ehdotuksen mukaan mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otettaisiin ensisijaisesti huomioon vammaisen henkilön tarpeet. Olisi lisäksi tärkeää saada muutettua sitä käsitystä, että kohtuullisen mukauttamisen kustannukset olisivat aina vähäisiä. Taloyhtiöiden velvollisuus tehdä kohtuullisia mukautuksia tulisi selkiyttää laissa.

Syrjinnän uhrien oikeusturvaa parantaisi merkittävästi se, että ehdotuksen mukaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voisi jatkossa määrätä syrjintään syyllistyneen tahon maksamaan hyvitystä syrjityksi tulleelle henkilölle.

Isoin puute oikeusministeriön työryhmän ehdotuksessa on Tukiliiton mielestä se, että esteettömyyden ja saavutettavuuden laiminlyöntiä ei ehdoteta säädettäväksi syrjinnäksi, eikä laissa ehdoteta säädettävän velvollisuudesta kaikille sopivaan suunnitteluun, vaikka YK:n vammaissopimuksen voidaan katsoa edellyttävän näitä.

Työ- ja elinkeinoministeriön alajaoston työelämää koskevien ehdotusten osalta Tukiliitto kannatti yhdenvertaisuusvaltuutetun ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan suurempaa, mieluiten itsenäistä ja työsuojeluviranomaisen kanssa rinnakkaista toimivaltaa työelämäkysymyksissä. Se ohjaisi työsuojeluviranomaista paremmin tunnistamaan tällä hetkellä pitkälti piiloon jäävää vammaisten henkilöiden syrjintää työelämässä ja puuttumaan siihen. Työtoiminnan yhdenvertaisuuden valvonta tulisi ehdotuksen mukaan siirtymään työsuojeluviranomaisen toimivallasta yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivaltaan. Tukiliitto katsoi, että työtoiminnan yhdenvertaisuuden valvontaan tulee kiinnittää nykyistä suurempaa huomiota, etenkin kun vammaispalvelulainsäädäntöä uudistettaessa kehitysvammalain mukainen työtoiminta on poistumassa ja kehitysvammaiset ihmiset ovat siirtymässä sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan piiriin.

Nostimme esiin myös sen, että Tukiliittoa huolestuttaa erityisesti yhdenvertaisuusvaltuutetun jo valmiiksi alimitoitettujen resurssien riittävyys sen tehtävien lisääntyessä. Muutosten onnistunut toimeenpano edellyttää yhdenvertaisuusvaltuutetun ja myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan riittävien resurssien varmistamista.